Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen muutoksen, jonka ansiosta Itämeren rannikkoalueiden peltojen kipsikäsittelyä ravinnekuormituksen vähentämiseksi on mahdollista jatkaa vuoden 2030 loppuun saakka. Kipsikäsittelyllä pyritään parantamaan erityisesti Saaristomeren tilaa hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Teemassa tarkastellaan, miten huomioimalla valuma-aluekokonaisuuden sekä valuma-alueella tehtävien vesienhallintatoimien yhteyksiä voidaan luoda kokonaisvaltaisempia ratkaisuja vesien tilan, toimivamman vesitalouden, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän kannalta.
Vihdin kirkonkylän läheisyyteen on valmistunut kosteikko helpottamaan Huovanojan ja sitä ympäröivien peltojen tulvimista sekä puhdistamaan vettä. Iso, neljän hehtaarin kokoinen kosteikko suodattaa vesiä noin 300 hehtaarin alueelta ennen kuin ne valuvat Olkkalanjokeen ja sitä kautta Kirkkojärveen.
Salaojayhdistys järjestää keväällä 2025 opintomatkan Saksaan. Alustavia ilmoittautumisia otetaan vastaan osallistujamäärän kartoittamiseksi. Matka toteutetaan 13.-16.4.2025. Matkan aikana tutustutaan kiinnostaviin alan yrityksiin/asiantuntijoihin, joilta kuullaan uusista toimintatavoista, haasteista ja mahdollisuuksista. Vierailukohteiden osalta keskitytään salaojakonetehtaisiin, alan tutkimuslaitoksiin sekä työmaa ja/tai suunnitteluun liittyviin kohteisiin. Matka on oiva tilaisuus verkostoitua sekä kansainvälisten että matkalle lähtevien kotimaisten toimijoiden kanssa. Matka …
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.