Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia. (lisää…)

Suomi allekirjoitti Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana. (lisää…)

Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio ovat hyväksyneet päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.

(lisää…)

Vesilaitosyhdistys ja sen edeltäjät ovat vuodesta 1981 alkaen jakaneet numeroituja kultaisia ansiomerkkejä. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. (lisää…)

Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienistä täysin luonnontilaisista virtavesistä löytyy maan pohjoisosasta. (lisää…)