Vesitalous-lehti välittää tietoa ja näkymiä vesivaroista, vesihuollosta, vesien hallinnasta ja vesiin kytkeytyvistä monialaisista kysymyksistä. Vesitalous tarkastelee mm. tekniikkaan, ympäristöön, yhdyskuntiin ja alan koulutukseen liittyviä kehityssuuntia.
Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa. Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä minna.maasilta (ät) mvtt.fi
| Lähetä artikkeliehdotuksesi lehden toimitussihteerille sähköpostiosoitteeseen: toimitus(at)vesitalous.fi (Jarkko Narvanne) |
Otamme ehdotuksenne käsiteltäväksi seuraavassa toimituskunnan kokouksessa, jossa päätetään, hyväksytäänkö artikkeli julkaistavaksi Vesitalous-lehdessä. Palaamme asiaan kokouksen jälkeen. Kokoonnumme neljästi vuodessa maaliskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
Kirjoituspalkkio
Kirjoituspalkkio on artikkelin pituudesta riippuen 120–180 eur/ artikkeli. Ohjeet palkkion saamiseksi lähetetään artikkelin ykköskirjoittajalle lehden ilmestymisen jälkeen. Ajankohtaisjutuista ei makseta palkkiota.
KIRJOITUSOHJEET
Kaikkien artikkeleiden tulee sisältää:
1. Otsikko. Otsikon tulee kuvata artikkelia mahdollisimman hyvin ja yksinkertaisesti. Käytä maksimissaan 8 sanaa.
2. Avainsanat (väh. kaksi kappaletta) verkkosivujen suodatusominaisuutta varten. Esim. vesihuolto, vesiturvallisuus, tutkimus, kemikaali.
3. Ingressi. Artikkeli aloitetaan ingressillä, jonka tarkoituksena on herättää lukijoiden kiinnostus artikkeliin. Ingressin pituus on 200–400 merkkiä ja se sijoitetaan heti artikkelin otsikon jälkeen.
4. Abstrakti. Artikkelin englanninkielinen tiivistelmä. Älä unohda otsikkoa! Otsikon ja tiivistelmän yhteispituus on maks. 400–500 merkkiä. Kirjoittaja voi itse tehdä abstraktin, mutta lehdellä on myös kääntäjä, jonka apuun voi aina turvautua.
5. Aloituskappale. Johdanto. Ei väliotsikkoa.
6. Väliotsikot. Vähintään 1 kpl / sivu.
7. Kirjoittajan valokuva ja yhteystiedot (1. kirjoittajan valokuva, 2. Nimi, 3. Koulutus, 4. Työpaikka, 5. Sähköpostiosoite sekä 6. Postiosoite lehden kirjoittajakappaletta varten). Kirjoittajan valokuvan yhteydessä kerrotaan lyhyesti kirjoittajan yhteystiedot ja työhistoriaa tai muuta artikkelin kannalta olennaista tietoa, pituus noin 100 merkkiä. Huom. Jos haluat lehden kirjoittajakappaleen, muista ilmoittaa myös postiosoiteesi!
8. Kuvat / taulukot. Vähintään 1 kpl / sivu. Kuvatiedostot mahdollisimman hyvälaatuisina omina tiedostoina (jpg, xls, pdf, eps jne.). Mitä enemmän taittaja pystyy kuvia muokkaamaan, sitä parempi. Esim. monesti tulee eteen tarve suurentaa tekstiä, jotta erottuisi. Kuvat erillisinä siksi, että asetuksista riippuen MS Word (docx) saattaa pakata kuvat ja siten huonontaa niiden laatua. Siksi kuvat myös erillisinä, mahdollisimman alkuperäisinä liitetiedostoina. Huom. Erillisten kuvatiedostojen lisäksi kuvat on hyvä sisällyttää myös itse word-dokumenttiin, jotta kuvatiedostot voidaan parhaiten yhdistää kuvateksteihin. Lisäksi artikkelin arviointi helpottuu, kun kuvat on jo valmiiksi upotettu wordiin.
| Kuvien julkaisulupa Huom! Kirjoittaja vastaa siitä, että Vesitalous-lehteen lähetettävä aineisto ei sisällä sellaista kolmannen osapuolen aineistoa, jonka oikeuksia julkaiseminen loukkaa. Muista siis pyytää kuvaajalta lupa julkaisuun ja mainita kuvaajan nimi. Julkaisulupa täytyy olla myös julkaisuun tuleviin graafeihin, piirroksiin yms. Suosittelemme käyttämään itse otettuja kuvia ja omia piirroksia. Toiveena on, että julkaisun teemasta riippuen, julkaisussa on 1-2 asiaa havainnollistavaa kuvaa tai kuviota. |
Lähetä käsikirjoitus esim. doc, docx, rtf tai odf -muodossa. Perusartikkelin toivottava enimmäispituus on 3 sivua eli 12.000 merkkiä. Yhden sivun pituus on 4.000 merkkiä. Tällöin sivulle mahtuu mukaan myös yksi pienehkö (lev. 81 mm) kuva.
Laajempaa (TSV:n) vertaisarvioitu-tunnusta (ks. tarkemmin alempana) hakevan artikkelin suosituspituus on 4-6 sivua eli 16.000-24.000 merkkiä (vastaa enintään noin 2.500 sanaa), mutta tästä voidaan tarvittaessa poiketa, jos esimerkiksi vertaisarvioinnissa arvioija esittää huomion, että tekstiin tulee lisätä osioita.
Otsikoiden ja väliotsikoiden tulisi olla lyhyitä ja mielenkiintoa herättäviä. Tietolaatikoiden käyttöä selittämään artikkeliin liittyviä asiakokonaisuuksia suositellaan.
Vesitalous-lehden artikkeleilta vaaditaan hyvää suomen kieltä. Suoritathan kielenhuollon jo ennen kuin lähetät artikkelisi taittoon luetuttamalla sen kahdella kollegalla tai tarvittaessa ulkopuolisella ammattioikolukijalla. Älä milloinkaan käytä artikkelissasi ”minä” tai ”me”-muotoja.
Tietoa artikkelin ilmestymisestä Vesitaloudessa on mahdollista ja myös suotavaa levittää sosiaalisessa mediassa lehden ilmestyessä.
Kaikissa artikkeleihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatapauksissa voi kääntyä toimitussihteerin puoleen.
Artikkeleiden toivotaan sisältävän kuvia, taulukoita ja lähdeluettelon:
Kuvat ja taulukot lähetetään erillisinä tiedostoina, mahdollisimman alkuperäisinä tiedostoina. Kuviin ja taulukoihin viitataan tekstissä (kuva 1) ja jokaisessa kuvassa täytyy olla kuvateksti sekä taulukossa otsikko. Kuvatekstit ja taulukoiden otsikot sijoitetaan käsikirjoitustekstin loppuun. Kuvat tulee nimetä yksinkertaisesti (kuva 1), jotta ne voidaan helposti yhdistää kuvateksteihin.
Kuvien osalta huomioitavaa:
- Kuvat mahdollisimman alkuperäisinä, esim. Excel taulukot xlsx-tiedostoina, PowerPoint kuvat pptx-tiedostoina. PDF voi myöskin olla hyvä formaatti. Taittajan on hyvä voida päästä muokkaamaan kuvaa esim. suurentamaan tekstiä.
- Valokuvat tyypillisesti jpg-tiedostoina. Resoluutio 300 dpi. Yleensä 2.000 pikseliä leveä kuva on riittävän iso. Vesitalouden palstan leveys on 81 mm ja kahden palstan täysleveä kuva 170 mm. (Korkeus maks. 230 mm).
- Käytännössä esim. kirjoittajan kuvan tiedostokoko tulisi olla vähintään 200 kt ja muiden kuvien yli 500 kt, jotta ne olisivat painokelpoisia.
- Erittäin kookkaitten (yli 20 Mt) tiedostojen toimitustavasta tulee sopia erikseen toimitussihteerin kanssa.
Vesitalous viittausohje
Käsikirjoituksissa käytetään Harvardin järjestelmää (Nimi Vuosiluku). Jos lähteellä on kaksi kirjoittajaa, heidät molemmat mainitaan tekstiviitteessä, ja jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, tekstiviite lyhennetään mainiten vain ensimmäinen vastuukirjoittaja, jonka perään ym. ja vuosiluku.
Esim.:
- … ja samoin kuin teollinen tuotanto esimerkiksi puunjalostuksen alalla (Vuori 2016).
- Maailman talousfoorumin (2020) lista kymmenestä tärkeimmästä työelämätaidosta …
Saman sulun sisällä olevat viitteet erotetaan toisistaan puolipisteellä:
- … on viime vuosina Suomessa tutkittu lähinnä yksittäisiltä alueilta hulevesinäytteenoton (Hujanen & Sänkiaho 2011; Kerkkäinen ym. 2019) sekä …
Jos viitataan saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemiin eri kirjoituksiin, ne erotetaan toisistaan lisäämällä kunkin julkaisun julkaisuvuoden perään pienaakkonen alkaen aakkosten alusta:
- (Ilmatieteen laitos 2019a; Ilmatieteen laitos 2019b)
Lähdeluettelo
Käsikirjoituksen loppuun liitetään aakkosjärjestyksessä lähdeluettelo, jossa esitetään täydelliset tiedot käytetyistä lähteistä (keskeisimmät lähteet, korkeintaan 10 kpl). Vertaisarvioitu-tunnusta hakevissa artikkeleissa voi perustellusta syystä olla enemmän kuin 10 lähdettä.
Esim.
- Hujanen, J. & Sänkiaho, L. (2011). Hulevesien hallintaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Vesitalous, 6/2011: 20-23.
- Kerkkänen, J. ym. (2019). Hajautettua hulevesien hallintaa Espoon Niittykummussa. Vesitalous, 2/2019: 17-23.
- Maailman talousfoorumi (2020). The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution. https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/.
- Vuori, K.-M. (2016). Järviemme tila ja metsäteollisuuden vesiensuojelun uudet haasteet. Vesitalous 57: 5-8.
Erilaisiin viitteisiin (sähköiset julkaisut, kokoomateoksen kappaleet, paikkatietoaineisto, tietokannat) suosittelemme käyttämään yleisesti hyväksyttyjä viittauskäytänteitä.
Vesitalouden OPINNÄYTETYÖT-palsta
Vesitalous-lehden opinnäytetyöpalsta esittelee uusimpia vesialan opinnäytetöitä tuodakseen viimeisintä tutkimustietoa helpommin löydettäväksi, sekä esitelläkseen alamme vastavalmistuneita asiantuntijoita. Tutkielmat ovat verkossa korkeakoulujen omilla sivuilla vapaasti luettavissa.
Julkaisemme ensisijaisesti suomalaisten korkeakoulujen maisteri- ja tohtoritason opinnäytetöiden tiivistelmiä. Vastaanotamme suomen- ja englanninkielisiä, enintään 800 merkin tiivistelmiä sähköpostitse (maija.taka(at)aalto.fi).
Vertaisarvioitu-tunnuksen (TSV) hakeminen artikkelille
Vesitalous-lehdessä julkaistaan myös vertaisarvioituja artikkeleita (TSV), joissa käsitellään uusia tutkimustuloksia vesialaan kytkeytyvistä insinööritieteiden, luonnontieteiden ja monitieteisten alojen teemoista.
Vesitalouden artikkelille on mahdollista hakea Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV:n) vertaisarvioitu -tunnusta. Ennen artikkelin kirjoittamista on päätettävä, halutaanko TSV-artikkeli. uksen hakemiseksi on erilliset ohjeet, joita voi kysyä toimitussihteeriltä.
Artikkelin vastuukirjoittajan on erikseen pyydettävä saada artikkelinsa laajaan TSV-vertaisarviointiin. Lehden kokoaja tai lehden toimituskunta suorittaa alustavan arvion käsikirjoituksen sopivuudesta julkaisuohjelmaan ja päättää vertaisarviointiprosessin käynnistämisestä kirjoittajan pyynnöstä.
Vesitalous-lehti panostaa sisältönsä monipuolisuuteen ja tutkimusartikkeleidensa laatuun ja luotettavuuteen. Lehdellä on lupa käyttää TSV:n vertaisarvioitu-tunnusta niissä artikkeleissa, jotka on vertaisarvioitu TSV:n hyväksymän menettelytavan mukaisesti. Tunnuksen käyttäjänä Vesitalous on mukana yhdenmukaistamassa kotimaisen tiedekustantamisen vertaisarviointikäytäntöjä sekä edistämässä julkaisujen laadunarvioinnin läpinäkyvyyttä. Lisätietoja: https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus
TSV:n vertaisarviointiprosessi on anonymisoitu. Käsikirjoituksessa kirjoittajatiedot tulee laittaa erilliselle etusivulle, jolloin etusivu on helppo poistaa ennen kuin se lähetetään arvioijille. Toimitussihteeri poistaa metatiedot dokumentista. Muokkaa teksti niin, että siitä ei käy kirjoittaja ilmi (esimerkiksi jos viittaat omaan aikaisempaan tutkimukseesi).
TSV yleisohje (PDF 146KB)
FinELib
Vesitalous on mukana tässä avointen aineistojen FinELib-konsortiossa. Artikkelista saa tallentaa lehdessä julkaistun version. Artikkelin kirjoittajan on itsensä pyydettävä pdf toimitussihteeriltä tätä varten. FinELib-julkaisuun voi pyytää vain tieteelliset artikkelit, ei ajankohtaissisältöä tai muuta sisältöä. Artikkelin kirjoittajan tulee ennen rinnakkaistallentamista tarkistaa, että hänellä on oikeudet käyttää mahdollisten kolmansien osapuolten materiaalia. Kaikilta kirjoittajilta on oltava lupa. Lisää ohjeita FinELib-julkaisemisesta, lisenssiehdot jne: https://finelib.fi/neuvottelut/ammattilehdet/
Muita ohjeita
KOKOAJAN OHJEET TIIVISTETYSTI
Vesitalous-lehden toimituskunta kutsuu alan asiantuntijoita kokoamaan kunkin teemanumeron artikkelit.
Kokoajalta odotetaan yhteensä vähintään 32 sivua (128.000 merkkiä).
1 sivu = 4.000 merkkiä*.
Lehden sivumäärää voidaan tarvittaessa säätää.
- 6 kpl täyspitkää teema-artikkelia (á 4 sivua -> 6 x 4 x 4.000 = 96.000 merkkiä)
- 3 kpl lyhyttä teema-artikkelia (á 2 sivua -> 3 x 2 x 4.000 = 24.000 merkkiä)
- pääkirjoitus (= 4.000 merkkiä)
- vieraskynä (= 4.000 merkkiä)
Kuvia ja/tai taulukoita toivotaan väh. 1 kpl / sivu.
* Huom. Kaikki tällä sivulla ilmoitetut merkkimäärät sisältävät välilyönnit.
Aikataulu
|
Artikkelit |
Ilmoitusvaraukset |
Ilmoitusaineistot |
Ilmestyy |
|
|
1/26 Lumi |
24.11.2025 |
26.12.2025 |
2.1.2026 |
6.2. |
|
2/26 Vesihuoltolain uudistus |
10.1. |
11.2. |
18.2. |
25.3. |
|
3/26 Vesihuolto |
7.3. |
8.4. |
15.4. |
22.5. |
|
4/26 Vesiosaamisen tulevaisuus |
25.5. |
24.6. |
5.8. |
9.9. |
|
5/26 Tekoäly ja vesi |
10.8. |
11.9. |
18.9. |
23.10. |
|
6/26 Digitaaliset ratkaisut vesienhallinnassa |
21.9. |
23.10. |
30.10. |
4.12. |
Yhteystiedot:
Jarkko Narvanne
Vesitalouden toimitussihteeri
E-mail: toimitus(at)vesitalous.fi
Puhelin