Maailman vesipäivä 2010 Suomessa on arviolta yli 1500 kunnostuksen tarpeessa olevaa järveä ja rehevöityminen vaivaa noin viidesosaa maamme järvien pinta-alasta. Alttiimpia sille ovat taajama- ja viljelyalueiden matalat järvet. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää, että vesistöjemme tilan tulisi olla vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä.
Alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa tullaan toteuttamaan toimenpiteitä, jotka vähentävät järviin tulevaa kuormitusta. Hyvään tilaan pääseminen vaatii lisäksi satojen järvien kunnostusta ja hoitoa. Valtio voi osallistua alueellisissa toimenpideohjelmissa mainittujen kohteiden kunnostamiseen. Monet pienet tai merkitykseltään paikalliset järvet jäävät kuitenkin toimenpideohjelmien ulkopuolelle. Järven käyttäjien ja sen lähellä asuvien ihmisten aloitteellisuus ja paikallinen yhteistyö korostuvatkin entisestään järvien kunnostuksessa ja hoidossa. Rehevöityneiden järvien tilaa ja virkistyskäytön, kalastuksen ja luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä voidaan parantaa pitkäjänteisellä hoitotyöllä.
Asukkaiden yhteistyö pelasti rehevöityneen Kuupylynjärven
Suomessa on pitkä perinne talkootyönä toteutetuilla järvien kunnostushankkeilla. Kuupylynjärvi Kemiönsaaressa, Varsinais-Suomessa, on kannustava esimerkki asukkaiden aktiivisuudesta. Kirkasvetinen järvi rehevöityi pahasti 1980-luvulla metsien hakkuun, suo-ojitusten, asutusten jätevesien ja lietelannan levityksen seurauksena. 1990-luvulla sinileväkukinnat tekivät järven virkistyskäytön mahdottomaksi. Tilanteesta huolestuneet ranta-asukkaat teettivät konsultilla arvion järven tilasta. Suositusten perusteella he ryhtyivät toimiin Kuupylynjärven pelastamiseksi ja perustivat suojeluyhdistyksen.
Kaikissa rantakiinteistöissä tehtiin tarpeelliset vesiensuojelutoimenpiteet kuormituksen lopettamiseksi, järven syvännettä alettiin hapettaa ja järvellä käynnistettiin ravintoketjukunnostus. Vuosina 1997-2001 tehdyissä syysnuottauksissa järvestä poistettiin yli 300 kg kalaa hehtaarilta. Lisäksi petokalakantaa vahvistettiin istuttamalla järveen kuhaa.
Kustannuksista puolet maksoivat järven 13 rantakiinteistön omistajaa ja puolet järven rannalla sijaitseva Salon kaupungin omistama leirikeskus. Vuosina 1994-2004 kustannukset olivat yhteensä 38 000 euroa, joista ranta-asukkaat maksoivat keskimäärin 150 euroa vuodessa/kiinteistö. Tällä hetkellä asukkaat maksavat järven hoidosta noin 50 euroa vuodessa/kiinteistö.
Kuupylynjärvi kirkastui ja sinileväkukinnat katosivat 1990-luvun lopussa ja koko 2000-luvun järven tila on ollut hyvä. Yhteisö tiedostaa kuitenkin, että ongelmista ei ole lopullisesti päästy eroon, joten järven hoitoa jatketaan edelleen.
Mitä rehevöityneen järven hyväksi voi tehdä – uusi tietopaketti järven kunnostajille
Kevättalvi on otollinen aika aloittaa järven kunnostuksen suunnittelu. Lähijärven ranta-asukkaat ja käyttäjät kannattaa kutsua keskustelemaan järven tilasta. Kun suunnittelu aloitetaan nyt, voidaan ensimmäiset konkreettiset toimet järven tilan parantamiseksi käynnistää mahdollisesti jo tulevana kesänä.
”Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito” opas on uusi käytännönläheinen tietopaketti järvien kunnostajille. Opas tarjoaa perustiedot järven rehevöitymisen syistä, rehevöitymisen tunnistamisesta, kunnostushankkeen suunnittelusta ja rahoitusmahdollisuuksista, kunnostuksiin liittyvistä lupa-asioista ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta kunnostusten yhteydessä. Lisäksi esitellään yleisimmät järven kunnostuksissa käytettävät menetelmät sekä valotetaan menetelmien soveltamista käytäntöön mielenkiintoisten esimerkkitapausten avulla. Teos julkistetaan tänään, Maailman vesipäivänä 22.3., jonka kansainvälisenä teemana on veden laatu ja siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.
Lisätietoja:
YO 2010 Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito
Tutkija Auri Sarvilinna, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 395 538, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi, SYKE, puh. 040 588 9931,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuupylynjärvi
Kari Virtanen, puh.0400 783 059
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKEn viestintä, puh. 040 740 2186, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi