Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Vedenlaadulla on merkittävä vaikutus rantatontin hintaan

03.06.2013 Jarkko Narvanne

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, joista suurin osa sijaitsee rannalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Jopa viidennes kaikista lyhyistä virkistäytymishetkistä luonnonvesissä tehdään mökiltä käsin, joten lähivesien laatu voi vaikuttaa kesämökkitontista saatavaan laatuvaikutelmaan, ja siten hintoihin.

MTT tutki osana Vesiensuojelun taloudelliset hyödyt Suomessa -hanketta veden laadun arvoa käyttämällä poikkileikkausaineistoa vuoden 2004 aikana myydyistä rakentamattomista kesämökkitonteista. Vedenlaatumittarina käytettiin tuolloin käytössä ollutta Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa pintavesien käyttökelpoisuusluokitusta, joka kuvaa viiden laatuportaan avulla kuinka hyvin vesistö soveltuu virkistyskäyttöön.

Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ostivat kesämökkitonttinsa pääsääntöisesti hyvien vesialueiden läheltä vuonna 2004. Verrattuna tyydyttävän vedenlaatuluokituksen saaneen vesistön lähellä sijaitsevan rantatontin hintaan, erinomaisesta laadusta maksettiin noin 20 prosenttia korkeampi hinta. Hyvä vedenlaatu nosti hintaa noin yhdeksän prosenttia tyydyttävään vedenlaatuun verrattuna.

Vedenlaadun vaikutus vapaa-ajan asumiseen tarkoitetun tontin hintaan on verrattavissa rantakaavoituksen hintavaikutukseen. Rantakaavoitetut tontit olivat vuonna 2004 noin 35 prosenttia kalliimpia kuin kaavoittamattomat tontit.

Vedenlaadun vaikutuksesta kiinteistöjen hintoihin ei ole aiempaa tietoa, joka olisi julkaistu vertaisarvioidussa kirjallisuudessa Suomessa tai Euroopassa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Markkinaoikeus hyväksyi Uponorin ja KWH:n yhteisyrityksen

Seuraava

Pöyrylle tilaus Turkista

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS