Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Mahdollisuudet vapaaehtoiseen soidensuojeluun selvitetään

16.10.2014 by Jarkko Narvanne

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen selvityttää, onko soidensuojelussa mahdollisuus edetä vapaaehtoisuuden pohjalta.

”Metsien suojeluun tähtäävässä METSO-ohjelmassa vapaaehtoisesta suojelusta on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja sitä ovat kiitelleet kaikki. Haluan selvittää, voitaisiinko vapaaehtoisuuteen perustuvalla suojelulla saada hyviä tuloksia aikaan myös soidensuojelussa”, Grahn-Laasonen sanoo.

Ympäristöministeriössä työryhmä on valmistellut soidensuojelun täydennysohjelmaa ja kartoittanut valtakunnallisesti arvokkaita suokokonaisuuksia.

”Työryhmä on tehnyt erittäin ansiokasta työtä kartoittaessaan laajasti Suomen arvokkaita suokohteita. Luontoarvoiltaan arvokkaimmat suot on saatava suojelun piiriin, jotta uhanalaisia suoluontotyyppejä ja soiden eliölajistoa voidaan suojella. Kyse on soidemme ainutlaatuisuudesta, jonka jätämme perinnöksi tuleville sukupolville.”

Grahn-Laasonen kantaa huolta ympäristöhallintoa kohtaan koetusta epäluottamuksesta kansalaisten keskuudessa.

”Jos rakennamme maanomistajien kanssa hyvää yhteistyötä vapaaehtoisuuden pohjalta, rakennamme samalla luottamusta ja positiivista asennetta luonnonsuojelua kohtaan. Tätä asennetta me tarvitsemme, sillä Suomen luonnosta ja ympäristöstä huolehdimme me kaikki yhdessä. Vastakkainasettelun sijaan etsitään uutta tapaa toimia; yhteistyötä ja vapaaehtoista tahtoa toteuttaa samat soidensuojelutavoitteet”, Grahn-Laasonen kertoo.

”Olen pyytänyt virkamiehiä selvittämään, kuinka soidensuojelussa voitaisiin edetä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toki ymmärrän, että metsäkohteiden suojeluun verrattuna haasteita on enemmän, sillä suot tulee suojella kokonaisuuksina. Kun selvitys on valmis, on päätösten aika. Tulen kertomaan esitykseni jatkosta marraskuun loppuun mennessä”, ministeri toteaa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Vesien tila hyväksi – ehdotukset vesienhoidosta kuultavana

Seuraava

Talvivaaran alapuolisten vesien tila pääosin ennallaan

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS