Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Öljypäästöjä merialueilla edellisvuotta enemmän

26.01.2015 Jarkko Narvanne

Vuonna 2014 Suomen viranomaisten tietoon tuli noin kolmannes edellisvuotta enemmän havaintoja mahdollisista öljypäästöistä merialueilla. Öljyksi varmistettiin lopulta 68 päästöä. Valtaosa päästöistä oli erittäin pieniä ja tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa. Kahdessa tapauksessa mereen päätyi arviolta yli 1 kuutiometri öljyä.

Itämeri on luokiteltu erityisen herkäksi merialueeksi ja siksi öljyn päästäminen mereen on kielletty. Viime vuosina päästöt avomerellä ovat vähentyneet. Merenkulkijoiden toivotaan jatkossa kiinnittävän huomiota toimintaansa myös satamien tuntumassa. Vuonna 2014 öljypäästöihin liittyvä tutkinta aloitettiin 10 tapauksessa.

Merialueilla öljypäästöjä tarkkaillaan lentovalvonnalla ja satelliittikuvien avulla. Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSAn CleanSeaNet –satelliittikuvapalvelun välityksellä valvottiin Suomen merialueita yli 200 kuvan avulla. Kuvissa havaitut mahdolliset öljypäästöt tarkastetaan aina paikan päällä.

Säännölliseen merialueiden lentovalvontaan velvoittaa Itämeren suojelukomissio HELCOM. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneen laitteistoilla öljyn voi havaita pilvipeitteen läpi ja jopa kymmenien kilometrien päässä koneen lentoreitistä. Koneissa on myös alusten tunnistamiseen soveltuvat laitteistot.

Vuonna 2014 Suomen valvontalentokoneet valvoivat Itämerta yhteensä 505 tunnin ajan. Vilkkaimpia laivareittejä valvotaan yhteistyössä etenkin Ruotsin ja Viron kanssa. Suomi osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin valvontaoperaatioihin, joissa ennalta määriteltyä merialuetta tarkkaillaan tehostetusti usean maan valvontalentokoneen voimin.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Talvivaaran alennettava vedenkorkeuksia patoaltaillaan

Seuraava

Suomen Akatemialta rahoitusta merentutkimukseen

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS