Eduskunta hyväksyi tänään uuden kalastuslain, joka antaa työvälineet heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojeluun. Laki tukee kalojen luontaista lisääntymistä istutusten sijaan.
Kalastukseen luodaan uusi, tietoon perustuva säätelyjärjestelmä. Säätelyä hoidetaan valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla sekä ELY-keskuksen hallintopäätöksillä.
Valmisteilla olevassa kalastusasetuksessa on tarkoitus velvoittaa, että kaikilta yksivuotiaina tai vanhempina istutetuilta lohilta, järvilohilta ja meritaimenilta leikataan rasvaevät. Näin kalastajat tunnistavat luonnonkalat ja tietävät vapauttaa ne takaisin veteen.
Oikeus määrätä omien vesien kalastuksesta kuuluu jatkossakin vesialueen omistajalle, joka voi edelleen asettaa lupaehtoja myymiinsä kalastuslupiin. Kalastuksen säätely perustuu alueellisiin ja valtakunnallisiin hoitosuunnitelmiin, jotka valmistellaan yhteistyössä alueiden kanssa. Hoitosuunnitelmat ovat jatkossa entistä sitovampia kaikille kalatalouden toimijoille.
Laki myös yksinkertaistaa kalastuslupajärjestelmää. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Maksun suuruus on 39 euroa/vuosi, 12 euroa/viikko ja viisi euroa/vuorokausi, ja se oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä koko maassa. Silakkalitkalla kalastaminen muuttuu maksuttomiksi yleiskalastusoikeuksiksi.
ELY-keskus voi myöntää kaupallisille kalastajille määräaikaisen kalastusluvan, jos tiukat lupaedellytykset täyttyvät. Näin edistetään kaupallisten kalastajien vesille pääsyä, kotimaisen kalan tarjontaa sekä käyttö- ja hoitosuunnitelmien mukaista kestävää kalastusta.
Uuden kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Siirtymävaihe hoidetaan mahdollisimman hallitusti yhdessä sidosryhmien ja kalastusalueiden kanssa.