Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Väitös: Maatalousjätteellä ja valolla puhdasta vettä

13.5.2015 by Jarkko Narvanne

Paikallisista raaka-aineista valmistetut aktiivihiilet toimivat hyvinä vedenpuhdistusmateriaaleina. Väitöstutkimuksessaan Minna Pirilä valmisti perulaisesta maatalousjätteestä kemiallisella aktivoinnilla aktiivihiiltä, joka poisti vedestä tehokkaasti raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Tutkimuksessa käytettiin myös todellista saastunutta jokivettä perulaisesta Puyango-Tumbes -joesta.

Tutkimuksen tulosten mukaan myös valokatalyysilla voidaan poistaa orgaanisia haitta-aineita vesiliuoksista. Tutkittavina vesinä olivat liuokset eri teollisuudenaloilta, kuten maataloudesta sekä muovi-, lääkeaine- ja kemianteollisuudesta. Valokatalyysilla voitiin hajottaa orgaanisia molekyylejä laimeasta teollisuuden jätevedestä. Esimerkiksi tuholaismyrkky diuroni poistui testatusta vedestä tunnissa lähes kokonaan. Valokatalyysissä hyödynnettiin UV-A-säteilyä, jota saadaan myös suoraan auringonvalosta.

Puhtaan veden puute on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi kehitysmaissa käytetään sellaisenaan juomavetenä raskasmetallien ja arseenin saastuttamia luonnonvesiä. Pirilän tutkimus tuotti uutta tärkeää tietoa vedenpuhdistuksesta tehokkaan ja edullisen menetelmän löytämiseksi eri olosuhteisiin. Paikallisen halvan tai ilmaisen jätemateriaalin käyttö tuottaa taloudellista hyötyä, vähentää ympäristökuormaa ja parantaa ihmisten hyvinvointia, kun puhdasta vettä saa helpommin.

Filosofian maisteri Minna Pirilän väitöskirja Adsorption and photocatalysis in water treatment – Active, abundant and inexpensive materials and methods (Adsorptio ja valokatalyysi veden käsittelyssä – Aktiiviset, edulliset ja helposti saatavilla olevat materiaalit ja menetelmät) tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 8.5.2015.

Väitöskirja

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Väitös: Monimuotoiset bakteeriyhteisöt hajottavat öljyä Itämeressä

Seuraava

Stora Enso ja Kemira parantavat vesihuoltoa Kiinassa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS