Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Väitös: Maatalousjätteellä ja valolla puhdasta vettä

13.05.2015 Jarkko Narvanne

Paikallisista raaka-aineista valmistetut aktiivihiilet toimivat hyvinä vedenpuhdistusmateriaaleina. Väitöstutkimuksessaan Minna Pirilä valmisti perulaisesta maatalousjätteestä kemiallisella aktivoinnilla aktiivihiiltä, joka poisti vedestä tehokkaasti raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Tutkimuksessa käytettiin myös todellista saastunutta jokivettä perulaisesta Puyango-Tumbes -joesta.

Tutkimuksen tulosten mukaan myös valokatalyysilla voidaan poistaa orgaanisia haitta-aineita vesiliuoksista. Tutkittavina vesinä olivat liuokset eri teollisuudenaloilta, kuten maataloudesta sekä muovi-, lääkeaine- ja kemianteollisuudesta. Valokatalyysilla voitiin hajottaa orgaanisia molekyylejä laimeasta teollisuuden jätevedestä. Esimerkiksi tuholaismyrkky diuroni poistui testatusta vedestä tunnissa lähes kokonaan. Valokatalyysissä hyödynnettiin UV-A-säteilyä, jota saadaan myös suoraan auringonvalosta.

Puhtaan veden puute on maailmanlaajuinen ongelma. Esimerkiksi kehitysmaissa käytetään sellaisenaan juomavetenä raskasmetallien ja arseenin saastuttamia luonnonvesiä. Pirilän tutkimus tuotti uutta tärkeää tietoa vedenpuhdistuksesta tehokkaan ja edullisen menetelmän löytämiseksi eri olosuhteisiin. Paikallisen halvan tai ilmaisen jätemateriaalin käyttö tuottaa taloudellista hyötyä, vähentää ympäristökuormaa ja parantaa ihmisten hyvinvointia, kun puhdasta vettä saa helpommin.

Filosofian maisteri Minna Pirilän väitöskirja Adsorption and photocatalysis in water treatment – Active, abundant and inexpensive materials and methods (Adsorptio ja valokatalyysi veden käsittelyssä – Aktiiviset, edulliset ja helposti saatavilla olevat materiaalit ja menetelmät) tarkastettiin Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa 8.5.2015.

Väitöskirja

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Väitös: Monimuotoiset bakteeriyhteisöt hajottavat öljyä Itämeressä

Seuraava

Stora Enso ja Kemira parantavat vesihuoltoa Kiinassa

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS