Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Hyytöpuomit paikoilleen Kymijoella

21.10.2015 Jarkko Narvanne

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut hyydöntorjuntapuomien asentamisen Kymijokeen. Puomien tarkoitus on hidastaa pintavirtausta ja nopeuttaa jääkannen muodostumista jokeen. Puomit ovat joen poikki asennettuja puutukkeja tai paksuja pintavirtausta hidastavia köysiä.

Hyytöpuomeilla hidastetaan veden pintavirtausta niin, että jokeen syntyisi jääkansi. Jääkansi estää veden jäähtymistä ja hyydön muodostumista. Kun hyytöä muodostuu jokeen, nostaa se vedenkorkeuksia ja saattaa aiheuttaa veden tulvimista.

Hyytöpuomeja asennetaan Kymijoen alaosalle mm. Susikoskelle, Ahvionkoskelle, Kultainkoskelle, Pernooseen, Parikkaan, Siikakoskelle, Langinkoskelle sekä Hirvikoskelle. ELY-keskuksen asentamia puomia on yli 20. Hyytöpuomit poistetaan Kymijoesta jäiden sulamisen jälkeen keväällä 2016.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asentamien hyytöpuomien lisäksi vesivoimalaitokset asentavat omia hyytöpuomeja voimalaitosten yläpuolelle. Vesivoimalaitosten asentamia hyytöpuomeja on ainakin  Myllykosken ja Kuusankosken voimalaitosten läheisyydessä.

Syksy on ollut Kymijoen valuma-alueella yleisesti ottaen vähäsateinen. Erityisen vähäsateista oli Kymijoen valuma-alueella elo-syyskuussa sekä lokakuussa. Elokuun alusta lähtien sademäärä on jäänyt alle puoleen keskimääräisestä sademäärästä. Kymijoen virtaama on joen alajuoksulla Ahviossa tällä hetkellä  160 m3/s, joka on noin 90 m3/s keskimääräistä virtaamaa pienempi.  Kymijoen lähtövirtaama Kalkkisista on tällä hetkellä 170 m3/s.

image1222055788330130745

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä
    Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen
    Maaningan lintuvesien linnusto elpyy – taantuneet lajit palanneet
    Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa
    Vesivälitteiset taudit kuriin – uusi menetelmä tunnistaa vesistöjen saastumisen lähteen

Post navigation

Edellinen

Turun kaupungin vesiliikelaitokselle uusi asiakkuudenhallinnan ja laskutuksen it-ratkaisu

Seuraava

Itämeren kalastusmahdollisuudet ja ilmastoystävällinen maatalous ministerineuvoston asialistalla

Kirjoittajakutsu Tekoäly ja vesi –teemanumeroon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS