Tiisijärven tila parani kunnostuksen seurauksena
Tiisijärven kunnostushankkeessa on onnistuttu vähentämään Lapuan Tiisijärveen tulevaa kuormitusta ja parantamaan järven tilaa. Kunnostuksen seurauksena Tiisijärven veden humus-, typpi- ja rautapitoisuudet pienenivät, happamuus väheni ja vesi kirkastui selvästi.
Järven syvänteen kevättalvista huonoa happitilannetta hanke ei onnistunut parantamaan. Tiisijärven kunnostushankkeen toteutti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vuosina 2009–2011.
Verkkokoekalastusten tulokset antavat viitteitä siitä, että ainakin osa Tiisijärven kalaston runsaudessa ja kalayhteisön rakenteessa havaituista positiivisista muutoksista on johtunut kunnostustoimenpiteistä. Kunnostuksen jälkeen ahvenen, kuhan ja särjen yksikkösaaliit ovat kasvaneet Tiisijärvessä. Kunnostuksen jälkeen Tiisijärven saaliissa esiintyi hieman enemmän pienikokoisia särkiä kuin sitä ennen. Tämä johtui todennäköisesti Tiisijärveen johdettujen happamien sulamisvesien määrän vähenemisestä, joka on parantanut särjen lisääntymismenestystä. Verkkokoekalastusten perusteella Tiisijärven kunnostushankkeella ei näyttäisi olleen haitallista vaikutusta alapuolisen Hirvijärven tekojärven kalastoon. Särkikalojen alhainen biomassaosuus Hirvijärvessä aiheutuu ainakin jossakin määrin veden ajoittaisesta happamuudesta. Hirvijärven tekojärvessä 80 % kalansaaliin massasta koostui petokaloista, erityisesti kookkaasta ahvenesta ja kuhasta.
Luonnostaan kirkasvetisen Tiisijärven tila oli huonontunut ennen kunnostushanketta 1980- ja 1990- luvuilla. Osasyynä tähän oli Hirvijärven tekojärven valuma-alueen laajentamisen yhteydessä 1970-luvulla tehty lisävesien ohjaaminen Hirvijärven tekojärveen Tiisijärven kautta. Tiisijärveen Tausnevanojan kautta johdettu lisävesi tuli laajoilta metsäalueilta, missä tehtiin runsaasti metsäojituksia.
Tiisijärven kunnostamiseksi rakennettiin ohituskanava, jolla pääosa Tiisijärveen aikaisemmin laskeneista vesistä ohjattiin Tiisijärven ohi. Kunnostuksen seurauksena Tausnevanojan vedet laskevat vähävetiseen aikaan Tiisijärveen suodatuskentän kautta. Runsasvetiseen aikaan pääosa Tausnevanojan vesistä laskee Hirvijärveen laskeutusaltaiden kautta. Hirvijärven tekojärveen laskevan uoman suulle on rakennettu kaksi laskeutusallasta, jotka suodattavat humuspitoisen veden ennen kuin se laskee Hirvijärveen.
Tiisijärven kunnostuksen vaikutuksia vesien tilaan ja kalastoon on seurannut konsulttitoimisto Nab Labs Oy. Yhteenveto vuosien 2008–2015 tarkkailujen tuloksista on luettavissa sähköisesti alla olevasta linkistä:
Tiisijärven kunnostuksen vaikutusten tarkkailu vuosina 2008-2015
(pdf, 916 kt)
