Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Raskasmetallien poistoa vedestä luonnonmateriaaleilla selvitetään

21.03.2016 Jarkko Narvanne

Hulevesiin voi kulkeutua metalleja liikenteestä, rakennustyömailta sekä teollisuus- ja liikealueilta. Metallit voivat kertyä pieniin vesistöihin ja vaikuttaa haitallisesti niiden eliöihin. Hulevedet voivat päätyä myös jätevedenpuhdistamolle, jolloin ne voivat huonontaa puhdistamon lietteen laatua ja hankaloittaa lietteiden jälkikäyttöä.

Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamassa hankkeessa ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” selvitetään kemiallisesti käsiteltyjen biomassojen, kuten sahanpurun, ja luonnonmineraalien tehokkuutta raskasmetallien poistossa. Tarkoitus on myös arvioida, missä jätevesienkäsittelyprosessin vaiheessa metalleja on mahdollista vähentää kustannustehokkaasti.

Hankkeessa selvitetään lisäksi, miten eri pajulajien avulla voidaan vähentää pohjoisissa olosuhteissa erityisesti käsitellyn jäteveden ravinnepitoisuuksia. Samalla selvitetään eri lajien sopivuutta tähän, eli miten ne esimerkiksi selviävät pohjoisissa olosuhteissa ja mikä on niiden biomassan tuotto.

Hankkeessa vedenkäsittelymateriaalien testauksia tehdään aluksi laboratorio-olosuhteissa. Myöhemmin on tarkoitus tehdä myös kenttätestejä sopivissa paikoissa, kuten hulevesiä kuljettavissa ojissa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on löytää maakunnassa syntyville biomassoille ja luonnonvaroille uusia käyttötapoja. Pajuselvitystä varten on rakennettu koealue Kuusamon jätevedenpuhdistamon viereen.

Hankkeen toteuttavat Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan, kemiallisen prosessitekniikan sekä ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksiköt projektipäällikkönä Heini Postila. Hanke on alkanut 1.10.2015 ja kestää 30.9.2018 asti.

Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. Hankkeen muina rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Outokumpu Chrome Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Pudasjärven vesiosuuskunta, Taivalkosken vesihuolto, Oulun Vesi, Pölkky Oy, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Naturpolis Oy, Kuusamon kaupunki, Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry., Ranuan Vesihuolto Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Vesikolmio Oy, Aquaminerals Finland Oy ja Oulun yliopisto.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Kestäviä ratkaisuja maaseudun vesihuollon ja sanitaation järjestämiseksi kaikille

Seuraava

Maailman metsien päivänä 21.3. muistetaan vesistöjä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS