Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila on heikko

13.12.2016 Jarkko Narvanne

Pääkaupunkiseudun rannikkovesien tila vaihtelee ekologisen laatuluokituksen mukaan huonosta tyydyttävään. Tila on heikoin suljetuilla sisälahdilla ja paras ulkosaariston ja avomeren rajalla.

Pintavesien ekologisella laatuluokituksella pyritään kuvaamaan sisävesien ja merialueen vesistöjen tilaa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon elottoman ja elollisen luonnon erityispiirteitä. Ekologinen laatuluokittelu kuvaa pääosin vesistöjen vastetta rehevöittävään kuormitukseen eli ravinnepäästöihin.

Pääkaupunkiseudun rannikkoalueiden vesiin kohdistui voimakas paikallinen ravinnekuormitus aina 1980-luvun puoliväliin saakka. Vantaanjoki tuo edelleen suuria määriä ravinteita mereen.

”Yhdyskuntajätevesistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta on leikattu huomattavasti 1990-luvulta lähtien, ja nykyiset päästöt ovat vain murto-osa huippuvuosien kokonaismääristä. Tästä huolimatta rannikkovesien tila ei ole ekologisen laatuluokituksen mukaan parantunut huomattavasti 1970-luvun tilanteesta”, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Pitkäaikaisten seuranta-aineistojen mukaan ravinnepitoisuudet ovat päästöleikkausten johdosta laskeneet pintavedessä, mutta vesi on yhä sameaa ja levien määrä suuri. Paikoitellen pohjanläheinen vesi on hyvin vähähappista aivan rannikon läheisyydessä, ja esimerkiksi rakkolevää löytyy alueelta entistä vähemmän menneisiin vuosiin verrattuna.

Heikoimmassa kunnossa alueella ovat Seurasaarenselkä ja Laajalahti, jotka kärsivät edelleen aiemmasta ravinnekuormituksesta ja huonosta veden vaihtuvuudesta.

Voimakas ihmistoiminta ja monimutkaisen ravintoverkon arvaamattomat vasteet hidastavat merialueen tilan palautumista tehokkaista päästövähennyksistä huolimatta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen seuranta-aineistojen tuloksia ja viimeisin vuosittain julkaistava merialueen ekologinen laatuluokituksen karttakuva löytyvät Helsingin kaupungin internet-sivuilta: http://www.hel.fi/www/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/vedet/itameri/seuranta

Lähde: Sofia Airola ja Emil Vahtera: Pääkaupunkiseudun rannikkovesien ekologinen laatuluokitus – Työkalu rannikkovesien laatuluokituksen laskentaan sekä laatuluokituksen vaihtelu 1970-luvulta nykypäivään. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2016. http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-09-16.pdf.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Puhtaista vesi- ja kalavaroista sekä vesiosaamisesta Suomen vientivaltti

Seuraava

Uusi hajajätevesiasetus lausunnolle

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS