Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella

30.3.2026 by Jarkko Narvanne

Kuusinkijoki kuntoon ry:n jättiurakka vapautti yli 400 kilometriä kalojen vaellusreittejä.

Seuraavaksi joen vedenlaatua parannetaan ennallistamalla suo-ojituksia ja perustamalla kosteikkoja entisille maatalousmaille. Työt alkavat kesällä 2026 yhteistyössä soiden ennallistamiseen erikoistuneen Hiilipörssi Oy:n kanssa.

Kuusamon Kuusinkijoella toteutettiin vuosina 2020–2025 yksi Suomen mittavimmista virtavesihankkeista. Urakan keskeisin toimenpide oli Piilijoen uoman avaaminen Myllykosken voimalaitoksen ohi vaelluskalojen nousureitiksi.

Kuusinkijoki kuntoon ry osti Myllykosken voimalaitoksen.

Nyt kun joki virtaa vapaana, kiinnittyvät katseet veden laatuun. Vaikka pääuoman vedenlaatu on etenkin Kuusinkijoen pääuomassa pääosin erinomainen, havaittiin hankkeen yhteydessä teetetyssä selvityksessä muun muassa veden fosforikuormituksen kasvaneen 28 % ja veden tummuneen 58 % 1970-luvun arvoihin verrattuna.

Vesien kunto kiinnostaa paikallisia

Valuma-alueen kunnostamisesta keskusteltiin Riekin kylässä 13.3. järjestetyssä yleisötilaisuudessa, joka houkutteli paikalle noin 30 paikallista maanomistajaa.

Kuusinkijoki kuntoon ry:n vetäjä ja puuhamies Matti Aikio avasi tilaisuuden kertomalla kotiseutujensa vesistä ja niiden tulevaisuudennäkymistä: “On kaksi vaihtoehtoa: joko nämä vedet pelastetaan tai sitten niitä ei pelasteta. Metsäojitukset ja hylätyt pellot kuormittavat jokea hitaasti mutta salakavalasti. Toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä nyt, kun vedet ovat vielä hyvässä kunnossa ja tahtotilaa löytyy. ”

Vedet puhtaiksi yhteistyöllä

Valuma-aluekunnostuksen kärki on suo-ojitusten ennallistaminen sekä vesiensuojelu- ja lintukosteikkojen rakentaminen viljelyskäytöstä poistuneille pelloille. Kun ojat tukitaan, veden virtaama jokiin ja puroihin hidastuu, jolloin kiintoaine suodattuu ja ravinteet ehtivät sitoutua maaperään ja kasvillisuuteen ennen jokea. 

Kuusinkijoki

Avaimet käteen -tyyppistä ennallistamispalvelua paikallisille maanomistajille tarjoaa Hiilipörssi Oy.

”Maksuttoman ennallistamisen lisäksi maanomistajat saavat tuloja suojelukorvauksista ja mahdollisista ennallistushakkuista. Rahoitus Hiilipörssin toimintaan tulee yksityiseltä sektorilta eli yrityksiltä, jotka haluavat tehdä vapaaehtoista luonto- ja ilmastotyötä”, kertoo Risto Sulkava, soiden ennallistamiseen erikoistunut biologi Hiilipörssiltä.

Valuma-alueen ennallistustyöt alkavat kesällä 2026 itärajan tuntumasta Kiitämän vesistöalueelta. Ensimmäisen kesän tavoite on ennallistaa noin 200-400 hehtaaria suota ja perustaa kaksi kosteikkoa. Seuraavina kesinä työtä on jatketaan vesistöalue kerrallaan alajuoksua kohti.

Hyötyjä kalastajille, matkailulle ja paikallistaloudelle

Vesistöjen suojelun ohella ennallistamistoimet parantavat vesi- ja metsäkanalintujen sekä suokasvillisuuden tilaa hillaa ja karpaloa myöten. Alueen houkuttelevuus matkailijoiden silmissä kasvaa, kun maisema-arvot sekä kalastus-, metsästys- ja marjastusmahdollisuudet monipuolistuvat. Samalla työllistetään Koillismaan koneurakotsijoita. 

Myös itse ennallistaminen ja sen jäljet kiinnostavat. “On oletettavissa, että erilaisia asiantuntija- ja muita ryhmiä tulee katsomaan töiden etenemistä ja jälkeä. Hekin tuovat aina jotakin aluetalouteen”, kertoo Risto Sulkava. 

Hiilipörssi ja Kuusinkijoki kuntoon ry toivottavat yhteistyöhön tervetulleiksi uusia maanomistajia sekä vesi- ja suoluonnon tilan parantamisesta ja ekologisesta kompensaatiosta kiinnostuneita yrityksiä ja tutkijoita.

Kuvat: Matti Aikio

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Edellinen

Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt

Seuraava

Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS