Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Sinileviä merialueilla runsaasti ja järvissä tavallista vähemmän

2.8.2017 by Jarkko Narvanne

Sinilevää esiintyy runsaasti etenkin Suomen lounaisilla avomerialueilla. Järvissä sinilevää on esiintynyt vähemmän kuin heinäkuun lopulla yleensä. Värillisiä lauttoja muodostavaa suopursuruostesientä on havaittu etenkin Lounais-Suomen järvillä.

”Suomen avomerialueilla sinilevää on havaittavissa lähes koko läntisellä Suomenlahdella, eteläisellä Saaristomerellä jaItämeren pääaltaan pohjoisosassa. Rannikolla sinilevää on havaittu runsaasti valtakunnallisen leväseurannan Iniön saaristoalueen havaintopaikalla Kustavissa, ja hieman sinilevää on havaittu muutamilla havaintopaikoilla Saaristomerellä, Utössä, Rauman edustalla ja itäisellä Suomenlahdella. Lisäksi kansalaiset ovat ilmoittaneet sinilevähavaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen avulla Järvi-Meriwikiin muutamilta paikoilta, pääasiassa läntiseltä Suomenlahdelta ja Saaristomereltä”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Tyynellä säällä avomerialueille voi muodostua laajoja sinilevien pintalauttoja etenkin siinä vaiheessa, kun kuolemassa olevat sinilevät menettävät kykynsä säädellä sijaintiaan vesipatsaassa ja sen vuoksi nousevat pintaan.

Meriveden pintalämpötila on Pohjanlahdella pääosin noin 13–15 astetta ja muilla Suomen merialueilla noin 14–17 astetta.

Sinilevää on havaittu järvien valtakunnallisilla seurantapaikoilla edelleen ajankohtaan nähden pitkänajan keskiarvoa vähemmän.

”Hieman sinilevää on havaittu 19 havaintopaikalla ja runsaasti 3 havaintopaikalla. Erittäin runsaasti sinilevää esiintyy seurantapaikoista edelleen Pyykösjärvellä Oulussa. Pyykösjärvi on matala ja humuspitoinen kaupunkijärvi, jota kuormittaa muun muassa asuin- ja liikennealueiden hulevedet sekä järven pohjasedimenttiin kertyneiden ravinteiden vapautuminen hapettomissa oloissa”, erikoistutkija Marko Järvinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Kansalaisilta on saatu Järvi-Meriwikissä kymmeniä havaintoja etenkin Etelä- ja Keski-Suomesta. Näistä 34 tapauksessa on havaittu sinilevää ja viidessä tapauksessa kyseessä on ollut runsas sinileväkukinta. Alkanut lämpimämpi sääjakso suosii sinilevän kasvua ja pintaan kertymistä. Yleensä sinilevää ja leväkukintoja esiintyy järvillä runsaimmin elokuun alkupuolella.

Järvien pintalämpötilat ovat Pohjois-Suomea lukuun ottamatta edelleen 1–3 astetta viileämpiä kuin tyypillisesti tähän aikaan. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat enimmäkseen 16–20 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 16–18 astetta ja Lapissa 15–18 astetta.

Loppukesällä etenkin järvissä voi esiintyä myös ruskeita, kellertäviä tai ruosteenpunaisia lauttoja, jotka aiheutuvat ruostesienen itiöiden massaesiintymistä. Suopursuruostesientä esiintyy eniten heinäkuun lopusta elokuulle. Tällä viikolla suopursuruostesientä on havaittu etenkin Lounais-Suomen järvillä. Tyypillisesti sitä esiintyy eniten idässä ja pohjoisessa, mutta paikoitellen lähes koko Suomessa kuusen ja suopursun levinneisyysalueella.

Suopursuruostesieni on terveydelle vaaratonta. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.

Iso kartta viikon 30 levätilanteesta

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017

Seuraava

Pohjavesien torjunta-aine- ja ravinnepitoisuuksista uutta tietoa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS