Tyhjäkäynnistä kestävään käyttöön – suomalaistutkimuksella paras hoito ojitetuille, heikkotuottoisille soille

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat laskeneet kattavat ennusteet heikkotuottoisten ojitettujen soiden hoitoon. Lähes miljoona hehtaaria soita, joiden hoito ei tällä hetkellä näytä kannattavalta, voitaisiin ohjata monimuotoisuuden tai talouskäytön palvelukseen.

– Soiden käyttövaihtoehtoja tarkasteltiin luonnon monimuotoisuuden, kasvihuonepäästöjen, vesistövaikutusten ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta, kertoo professori Anne Tolvanen Lukesta.

Tolvasen johtama tutkimusryhmä esitteli LifePeatLandUse-hankkeen tuloksia Monikäyttöä Suomen metsille ja soille -seminaarissa Helsingissä.
– Tutkimushankkeemme lähti liikkeelle Valtioneuvoston 2012 julkaisemasta periaatepäätöksestä kestävälle soiden käytölle. Päätös linjasi tutkimuksen tarpeita, ja heikkotuottoiset, ojitetut suot muodostivat selkeän kokonaisuuden, johon tarvitaan uusia hoitovaihtoehtoja.

Ravinneköyhät, ojitetut suot eivät tuota puuta ja ojitus on heikentänyt niiden monimuotoisuutta. Ne aiheuttavat myös vesistökuormitusta.
– Nämä suot ovat olleet pitkään tyhjäkäynnillä. Ongelma koskee lähes miljoonaa hehtaaria, Tolvanen sanoo.

Suomen tilastoista saadaan tarkimmat ennusteet

Vaihtoehtoina ojitettujen soiden käytölle tutkijat tarkastelivat nykytilaan jättämistä, bioenergian tuotantoa, tehostettua puuntuotantoa, ekologista ennallistamista, turvetuotantoa, turvetuotantoa ja metsitystä sekä turvetuotantoa ja vesitystä. Ennusteissa verrataan soilta saatavaa taloudellista tuottoa niissä syntyviin muihin luonnon hyötyihin eli ekosysteemipalveluihin.

Laskelmat havainnollistavat eri käyttömuotojen etuja ja haittoja ja esittävät konkreettisia pinta-alalaskelmia erilaiset ympäristörajoitteet ja taloudelliset tavoitteet huomioiden. Eri käyttövaihtoehtojen ennusteet perustuvat mittavaan tietoaineistoon ja uusiin laskentamenetelmiin.

– Meillä on Suomessa käytössä ykkösluokan aineistot, joiden avulla pystymme laskemaan ennusteet hyvin kattavasti. Hankkeessa on työskennellyt eri alojen asiantuntijoita ja yleisen tason hallitsijoita, ja siksi pystymme hahmottamaan suuria kokonaisuuksia, Tolvanen painottaa.

Laskelmissa on hyödynnetty erilaisia avoimia ympäristöaineistoja. Tärkeimmät tiedot saatiin Luonnonvarakeskuksen monilähteisestä valtakunnan metsien inventointiaineistosta. Lisäksi käytettiin muun muassa Metsähallituksen aineistoja sekä Suomen ympäristökeskuksen tietoja uhanalaisista lajeista.

Ennusteet ovat ensimmäisiä lajiaan. Muualla Euroopassa on laskettu karkeita ennusteita, mutta Suomen tulokset ovat tarkimpia käytettävissä olevia.
– Vastaavaa usean eri muuttujan vaihtosuhteiden tarkastelua ei ole aiemmin tehty, Tolvanen sanoo.

Jokainen suo omanlaisensa

Laskelmat eivät anna yhtä ylivoimaista käyttömuotoa heikkotuottoisille, ojitetuille soille.
– Ehdottomasti ei. Jokainen suo on omanlaisensa, ja siksi on tärkeää, että niin taloudellista tuottoa kuin ekosysteemipalveluita tarkastellaan samanaikaisesti. Näin voimme hahmottaa, miten erilaiset hoidon painotukset vaikuttavat, Tolvanen selittää.

Soiden käytön vaikutuksia ennustettiin 5–100 vuoden aikavälillä.
– Yllättävä tulos oli, että aikajakso vaikuttaa hyvin vahvasti lopputulokseen. Maankäyttöpäätösten tulisikin perustua pitkän aikavälin tarkasteluun, koska myös maankäytön vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Poliittiset päätökset tehdään viiden vuoden jaksolle, mutta esimerkiksi soiden hiilensidonta on satojen ja jopa tuhansien vuosien kysymys, Tolvanen huomauttaa.

Tolvasen mukaan osa heikkotuottoisista soista voisi olla merkittäviä hiilensitojia jotka hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Osa voitaisiin saada tuottamaan puuta, osa on parasta jättää edelleen nykytilaan, jos ojitus ei ole heikentänyt monimuotoisuutta.

LIFEPeatLandUse-hankkeessa tutkijat kehittivät eri käyttömuotoja visualisoivan verkkopalvelun, Yodan, joka tulee julkiseen käyttöön ensi vuoden alussa.
– Jotta päätös alueiden jatkokäytöstä perustuisi mahdollisimman laajaan tietoon, rohkaisen kaikkia soiden käytöstä päättäviä kokeilemaan Yoda-palvelua. Sen avulla eri intressitahot voivat arvioida jatkokäyttövaihtoehtoja niiden erilaisten vaikutusten sekä omien tavoitteidensa perusteella.

LifePeatLandUse-hanketta on rahoittanut Euroopan Unionin Life + -rahasto. Luken lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto, SYKE, Metsähallitus ja Vapo Oy.