Vesistöä kuormittavia tekijöitä voidaan seurata ja ennustaa yhä tarkemmin

Vesistöön tulevaa kuormitusta ja kuormituksen vaikutuksia voidaan arvioida aiempaa tarkemmin uudistetun vedenlaatujärjestelmän ansiosta. Helppokäyttöisempi järjestelmä tehostaa niin lupa- ja valvontaviranomaisten, lupia hakevien yritysten kuin vesienhoitoyhdistysten toimintaa.

Ympäristöalan toimijoiden käyttöön on kehitetty entistä tarkempi ja ketterämpi nettipohjainen järjestelmä, jolla voidaan arvioida vesistöjen tilaa, vesialueiden kuormitustekijöitä ja kuormituksen vaikutuksia. Tietoja voidaan soveltaa entistä helpommin vesienhoidon suunnitteluun tai esimerkiksi vahinkotilanteissa tarvittavien toimenpiteiden nopeaan arviointiin.

Kehitystyön pohjana on ollut Suomen ympäristökeskus SYKE:n kehittämä vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä (VEMALA). VEMALA-malli sisältää runsaasti tietoja Suomen vesistöjen tilasta, ja sitä käyttävät työssään muun muassa ympäristölupia myöntävät ja valvovat viranomaiset sekä ympäristöselvityksiä tekevät konsultit. Mallin käyttöliittymä on kuitenkin ollut joiltakin osin kankea ja siitä on ollut hankala löytää tietoja. Kuormitustietojen alueellinen kohdentaminen on myös ollut epätarkkaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Ympäristömittauksesta myyntivaltti (YMMV) -hankkeessa VEMALA-mallin tietoja tarkennettiin soveltamalla uutta paikkatietoaineistoa mallin käyttöön. Pilottialueena hankkeessa toimi Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, josta luotiin tarkempi valuma-aluejako mallia varten. Mallin käyttöön saatiin jokien ja järvien lisäksi myös pienempien vesialueiden kuten uomien tietoja. Myös kuormituksen lähteiden tarkat tiedot, esimerkiksi uomien ja vesialueiden läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen koordinaatit ja kuormitustiedot, otettiin käyttöön. Tarkennustyön ansiosta vesistöä kuormittavista tekijöistä, kuten eri lähteiden tuottamasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormasta, saadaan entistä tarkemmin kohdennettua seurantatietoa. Nyt kuormittajat voidaan yhdistää koordinaattien perusteella tiettyyn uomaan tai järveen.

– Kun aiemmin VEMALA-mallin avulla voitiin arvioida esimerkiksi yksittäiseen järveen tai jokeen kohdistuvaa ravinnekuormitusta, nyt sillä voidaan arvioida kaikkiin yli kaksi metriä leveisiin uomiin kohdistuvaa kuormitusta. Myös vesistöön kohdistuvan kuormituksen yksittäisiä lähteitä ja niiden osuutta voidaan laskea aiempaa tarkemmin: esimerkiksi sitä, minkä verran vesistöön tulee ja minkä verran sieltä lähtee eteenpäin kuormitusta vaikkapa haja-asutuksesta, yksittäisistä teollisuuslaitoksista, hulevesistä tai maa- ja metsätaloudesta, kertoo hydrologi Markus Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta.

Simulaatio-VEMALA työkalu Kehitystyössä malliin luotiin myös kokonaan uusi, helppokäyttöinen ja nopea laskentatyökalu. Sen avulla voidaan mallintaa vesistön tilan muutoksia, esimerkiksi uusien kuormituslähteiden vaikutuksia, paitsi yksittäisiin vesialueisiin, myös lähialueiden ja koko Suomen vesiin. Työkalu käyttää laskennassa ajantasaisia kuormitustietoja arvioiden sijaan.

– Simulaatiotyökalulla voi katsoa helposti, mikä vaikutus erilaisilla vesistöön kohdistuvilla toimenpiteillä voisi olla ja miten tietty ravinnekuormitus sijoittuisi vesistöön. Jos vesistöstä esimerkiksi poistetaan fosforia poistokalastuksella, työkalu näyttää, mikä on poistokalastuksen vaikutus vesistön alavirtaan. Tai jos jätevedenpuhdistamoa uusitaan, nähdään nopeasti sen vaikutukset vesistöön sekä paikallisesti että laajemmin, hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta kuvailee.

Myös esimerkiksi ilmastoolosuhteiden vaikutuksia vesistöjen tilaan voidaan ennustaa. Uudistettu VEMALA-malli toimii myös hyvänä apuna akuuteissa vahinkotilanteissa: jos esimerkiksi teollisuuslaitokselta pääsee vesistöön iso määrä haitta-aineita, suojelutoimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdistaa nopeasti sen avulla. Simulaatiotyökalu mallintaa kolmen ravinnekuormittajan – fosforin, typen ja kiintoaineen – kulkeutumista vesistössä, mutta ei vielä sovellu muiden aineiden, esimerkiksi raskasmetallien, kulkeutumisen mallintamiseen.

Ympäristötiedon helpompi saavutettavuus helpottaa eri osapuolien työtä ympäristölupien haussa ja tekee lupaprosesseista läpinäkyvämpiä. Myös esimerkiksi vesienhoitoyhdistysten työ helpottuu. Ympäristökonsultin näkökulmasta tarkennettu malli uusine työkaluineen auttaa esimerkiksi vesistön kunnostussuunnitelmien teossa.

– Kunnostussuunnitelmien tavoitteiden asettelusta tulee helpompaa, kun nykyinen kuormitus saadaan määriteltyä tarkemmin. Työ myös nopeutuu: tähän asti laskelmia muuttuvan kuormituksen vaikutuksesta vesistössä on joutunut tekemään käsin, mutta uusi työkalu laskee niitä automaattisesti, sanoo ympäristöasiantuntija Arja Palomäki Nablabs Oy:stä.

Reaaliaikaista ja tarkkaa vesistötietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa todennäköisesti myös kansalaisten käyttöön. – Tällaiselle vedenlaatumallille on kysyntää laajasti. Jo EU:n vesipolitiikka vaatii, että vesien tilan seurantaa tehdään tarkasti. Saataville voisi myös tulla sovellus, jolla mökkiläinen voisi tarkistaa rantansa vedenlaadun ja vesiä kuormittavat tekijät reaaliaikaisesti, visioi Etelä-Savon ELY-keskuksen johtaja Pekka Häkkinen.

Suomen ympäristökeskus jatkaa VEMALA-mallin tarkennus- ja kehitystyötä. Tarkennettua mallia ja simulaatiotyökalua on tarkoitus laajentaa koko Suomen alueelle, ja sen käyttöoikeus on kaikilla Syken vesistömallijärjestelmän käyttäjillä. Myös tavallisille käyttäjille ystävällisiä karttapohjaisia sovelluksia kehitellään.