Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa.
Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.
Kipsi on tehokas ja turvallinen
Syksyllä 2016 kipsiä levitettiin yli 1500 peltohehtaarille Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Kipsin levityksen vaikutuksia on seurattu niin pelloilla kuin jokivedessä.
– Savijoen vedenlaadun seuranta vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksen: fosforikuormitus pellolta vähenee 50 %, erikoistutkija Petri Ekholm Suomenympäristökeskuksesta kertoo.
Helppoliukoisuutensa vuoksi kipsin (CaSO4∙H2O) sisältämä sulfaatti huuhtoutuu hiljalleen vesistöön. Seurannoissa ja laboratoriotutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että jokivedestä mitatuista sulfaattipitoisuuksista olisi haittaa uhanalaiselle vuollejokisimpukalle, taimenelle tai isonäkinsammaleelle.
Kipsikäsittelyä edistettävä Suomessa ja Itämeren maissa
Etelä-Suomen rannikkoalueilla kipsikäsittelyyn sopivaa peltopinta-alaa on laskettu olevan noin 540 000 hehtaaria, jolle kipsikäsittelyn käyttöönottoa voisi alkaa valmistella. Kipsikäsittely sopii sujuvasti osaksi tilan töitä. Se ei vähennä viljelyalaa tai laske satoja, mutta voi tehdä peltojen muokkaamisen helpommaksi.
– Kipsikäsittelyllä saataisiin Suomessa vähennettyä 200–300 tonnia fosforia ja koko Itämeren tasolla 1500–2000 tonnia vuodessa. Fosforikilon vähentäminen kipsin avulla maksaa noin 70 euroa, kun se muilla maatalouden keinoilla maksaa noin 220 euroa, professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta toteaa.
Pilotin pohjalta laaditaan ehdotus kipsikäsittelyn liittämiseksi suositeltavien ja kansallisesti tuettavien suojelukeinojen joukkoon. Kipsikäsittely lisäisi Itämeren suojelun kustannustehokkuutta, jos se tulisi mukaan keinovalikoimaan esimerkiksi EU-tasolla.
Kipsikäsittelyä on pilotoitu innovatiivisena suojelukeinona EU Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa. Kipsikäsittelyn sopivuutta Saaristomeren tilan parantamiseen tutkitaan ympäristöministeriön rahoituksella Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa SAVE-hankkeessa.
