VTT:n vetämän kaksivuotisen yhteishankkeen tuloksena syntyi vesihuollon kyberturvallisuutta kehittäviä ohjeita ja arviointityökaluja, jotka ovat nyt alan toimijoiden saatavilla. Työkalujen toivotaan jalkautuvan laajalti Suomen vesihuoltolaitoksiin.
Juuri päättyneessä KYBER-VESI-hankkeessa tuotettiin vesilaitoksille kaksi erilaista arviointityökalua. Työkalujen avulla laitokset voivat arvioida kyberturvallisuutensa tilaa ja kehitystarpeita sekä automaation että ostopalveluiden näkökulmasta. Arviointityökalut on suunnattu erityisesti laitosten kyberturvallisuudesta vastaaville, automaatiopäälliköille ja asiantuntijoille.
Hanke tuotti myös useita kyberturvallisuuteen liittyviä ohjeita. Yleisen tason ohjeet, kuten ”Vesihuoltolaitoksen kyberturvallisuuden hallinta”, on suunnattu vesilaitosten johdolle ja päälliköille. Teknisempien ohjeiden avulla vesihuoltolaitosten automaatio-, IT- ja kybervastaavat voivat mm. turvata laitosten etäyhteysratkaisuja, radio-, mobiili- ja ICT-laitteita sekä IDS-järjestelmiä. Myös laitosten kyberfyysistä turvallisuutta varten tuotettiin ohje, jota voivat hyödyntää kaikki vesihuoltolaitosten yleisturvallisuudesta ja toiminnan jatkuvuudesta vastaavat. Lisäksi tuotettiin lyhyet kyberturvallisuusohjeet, joista voi nopeasti katsoa ohjeen aihealueittain, joita on noin 20.
– Kyberturvallisuus on osa kokonaisturvallisuutta ja sen ylläpito on jatkuva prosessi ja jokaisen työntekijän asia. KYBER-VESI-hankkeen myötä vesihuoltolaitokset saavat tärkeitä uusia työkaluja turvallisuusriskien systemaattiseen hallintaan, toteaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Riku Juhola.
Hankkeen pohjalta käynnistettiin myös Kyberturvallisuuskeskuksen ohjaama vesihuollon ISAC-ryhmä (Information Sharing and Analysis Centre), jonka tarkoituksena on mahdollistaa tietoturva-asioiden luottamuksellinen käsittely osallistujien kesken. Tiedonvaihdolla pyritään lisäämään organisaatioiden tietoturvaosaamista sekä kehittämään kyberturvallisuuden kokonaiskuvaa alalla.
KYBER-VESI-hanke on osa Huoltovarmuuskeskuksen KYBER2020-ohjelmaa. Hankkeen rahoittivat Huoltovarmuuskeskus, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä hankkeeseen osallistuneet vesilaitokset. Oppaat ja työkalut ovat vesihuoltolaitosten saatavilla Huoltovarmuuskeskuksen ja Vesilaitosyhdistyksen kautta.