Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Mikromuovien kaappaus nanoselluloosalla ennen niiden päätymistä vesistöihin

08.03.2020 Jarkko Narvanne

Tuhannessa litrassa merivettä voi olla jopa 8,3 miljoonaa mikromuovipartikkelia. Hyvin pienten partikkelien tunnistaminen on tähän saakka ollut vaikeaa: yleensä partikkelit havaitaan vasta, kun niitä on kertynyt kalojen elimistöön. VTT:llä kehitetty menetelmä hyödyntää nanoselluloosarakenteita partikkelien varhaisessa tunnistamisessa. Nanoselluloosan avulla partikkelit voitaisiin kaapata jo ennen kuin ne päätyvät vesistöihin.

Nanoselluloosafilmien ja -hydrogeelien ominaisuudet tukevat erittäin pienten mikromuovipartikkelien tunnistamista ja talteenottoa.

– Nanoselluloosan rakenne on verkkomainen ja huokoinen ja sen ominaispinta-ala on suuri. Vedessä tähän rakenteeseen muodostuu voimakkaita kapillaarivoimia, joiden avulla partikkeleita pystytään kuljettamaan sisälle verkoston rakenteisiin ja sitomaan niihin, kertoo tutkimusprofessori Tekla Tammelin VTT:ltä.

Menetelmä tarjoaa keinon tarttua mikromuovipartikkeleihin, joita ihmissilmä ei havaitse. Kyse on partikkeleista, joiden halkaisija on vain 100 nanometriä.

– Nanoselluloosarakenteiden avulla voidaan tunnistaa ja analysoida näitä partikkeleita sekä saada tietoa niiden käyttäytymisestä entistä aikaisemmassa vaiheessa. Voimme selvittää partikkelien pitoisuuksia vedessä ja esimerkiksi analysoida, irtoaako muovipulloista partikkeleita juomaveteen.

Seuraava askel: suodatusmenetelmät

Mikromuovipartikkelien tunnistamista nanoselluloosarakenteiden avulla on kehitetty VTT:llä osana FinnCERES-lippulaivahanketta, jossa tutkitaan uusia biopohjaisia materiaaliratkaisuja. Seuraava askel voisi olla menetelmää hyödyntävien uusien ja edullisten suodatusratkaisujen kehittäminen.

– Uusien suodatusratkaisujen avulla partikkeleita voitaisiin ottaa talteen siellä, missä niitä syntyy. Ratkaisuja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi pyykinpesussa, jonka yhteydessä fleece-vaatteista ja muista synteettisistä kuiduista irtoaa mikromuovipartikkeleita. Vastaavasti voisimme kehittää suodatusmenetelmiä mille tahansa teollisuuden alalle, missä on riski mikromuovipartikkelien syntymisestä ja päätymisestä vesistöön.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Raportti: Edelläkävijyys vesiviisaassa kiertotaloudessa edellyttää ohjauskeinojen rohkeampaa käyttöä

Seuraava

HSY tarjoaa vesioppitunteja Maailman vesipäivän kunniaksi

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS