Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Koronavirusta todettu jätevesissä usean kaupungin alueella elokuussa

23.8.2020 by Jarkko Narvanne

Usean kaupungin jätevesissä on todettu koronavirusta elokuussa THL:n jätevesiseurannassa. Virusta on todettu erityisesti Helsingin Viikinmäen, Espoon Suomenojan ja Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoista kerätyistä jätevesinäytteistä. Lisäksi virusta on todettu elokuun aikana yksittäisistä näytteistä Tampereella, Raumalla ja Vaasassa.

Tuoreimmat viikkoseurantanäytteet kerättiin 16.-17.8. Koronavirusta löytyi Helsingin Viikinmäen ja Turun Kakolanmäen jätevesinäytteistä. Tampereen, Kuopion ja Oulun jätevesissä koronavirusta ei tällä viikolla todettu.

Viikkoa aiemmin eli 9.-10.8. kerätyissä viikkoseurantanäytteissä koronavirusta todettiin Helsingin ja Turun lisäksi Tampereen Viinikanlahden puhdistamolta.

Elokuun ensimmäisellä viikolla 2-3.8. toteutettiin 28 eri jätevedenpuhdistamon kattava kuukausiseuranta, jolloin koronavirusta oli todettavissa Helsingin ja Turun lisäksi Espoossa, Raumalla ja Vaasassa.

Heinäkuussa, kun COVID-19-epidemiatilanne oli rauhallinen, löydökset olivat suurimmassa osassa laitoksia satunnaisia tai jäivät alle menetelmän havaitsemisrajan. Heinäkuussa koronavirusta todettiin erityisesti Turun jätevedestä. Myös Helsingin ja Espoon jätevesinäytteistä löytyi koronaviruksen geeniperimää.

Kesäkuussa koronavirusta esiintyi hieman heinäkuuta laajemmin. Viikoittaisista näytteenottokohteista koronavirusta todettiin Helsingin ja Turun jätevedenpuhdistamoiden näytteistä. Kuukausiseurantakohteiden näytteistä koronavirusta puolestaan todettiin Espoon, Lappeenrannan ja Vihdin jätevesistä.

”Jätevesitutkimus osoittaa selvästi, että koronavirusta on osoitettavissa jätevedestä samoilla paikkakunnilla, joilla on todettu myös koronavirustartuntoja yksilötestauksessa”, sanoo erikoistutkija Tarja Pitkänen THL:stä.

THL:n hankkeessa koronaviruksen esiintymistä jätevesissä tutkitaan mittaamalla jätevesipuhdistamoille tulevista puhdistamattomista jätevesistä koronaviruksen RNA:ta eli geeniperimää. RNA-löydös jätevedestä ei kerro viruksen tartuttavuudesta, vaan kuvaa koronaviruksen esiintymistä viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa.

Uusi testausmenetelmä havaitsee koronavirusta aiempaa herkemmin

Koronaviruksen jätevesiseurantaan ei ole vielä käytettävissä vakiintuneita menetelmiä. Heinäkuun lopussa THL:ssä otettiin käyttöön jätevesinäytteiden tutkimisessa uusi koronaviruksen RNA:n osoittamiseen tarkoitettu PCR-testi.

Uusi testi perustuu N2-geenialueen testaamiseen. Testi on Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisema, ja monet Euroopan maat ja Australia käyttävät sitä tällä hetkellä koronaviruksen jätevesiseurannoissa.

Nyt saatujen alustavien tulosten valossa N2-testi löytää jätevedestä aiempaa pienempiä koronavirusmääriä verrattuna aiemmin THL:ssä käytettyyn E-geenialueen testausmenetelmään. Tulokset varmentuvat hankkeen edetessä seuraavien viikkojen aikana.

”Muitakin löydöksiä eri paikkakunnilta voi vielä ilmetä, kun kaikki tutkimuksessa aiemmin kerätyt näytteet saadaan analysoitua uudella N2-testillä”, Pitkänen sanoo.

Testin tarkkuutta kehitetään

Seuraavaksi THL:n tutkimusryhmä keskittyy kehittämään jäteveden koronaviruslukumäärien seurantatulosten tarkkuutta ja raportointia. Esimerkiksi vertaamalla jäteveden koronaviruslukumääriä näytteenottoajanjaksolla todettuihin paikkakuntakohtaisiin tartuntamääriin saadaan tarkennettua kuvaa jätevesiseurannan tehokkuudesta.

Ympäristötekijät, kuten jäteveden lämpötila, PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritsevien ainesosien osuus puhdistamolle tulevassa jätevedessä sekä aikaviive näytteenoton ja analyysin välillä, voivat vaikuttaa koronaviruksen lukumäärätulosten luotettavuuteen.

”Odotamme, että jätevesiseurannassa kerättävillä tiedoilla on vastedes merkitystä koronaepidemian tilannekuvan kannalta erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla tartuntoja ei ole todettu useaan viikkoon. Esimerkiksi jos koronatestien määrä jollain alueella Suomessa vähenee, koko paikkakunnan väestön kattava jätevesiseuranta voi tuoda arvokasta lisätietoa viruksen esiintyvyydestä”, Pitkänen toteaa.

THL:n asiantuntijamikrobiologiayksikkö ja sen vesimikrobiologian laboratorio Kuopiossa seuraavat SARS-CoV-2 koronaviruksen RNA-lukumääriä jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä viikoittain viideltä paikkakunnalta ja kuukausittain yhteensä 28 eri puhdistamolta.

Huhtikuun puolessa välissä aloitettua näytekeräystä on tarkoitus jatkaa vuoden 2020 loppuun saakka.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja
    Vesitalous 5/2026 Tekoäly ja vesi on ilmestynyt
    Uusi teknologialiittouma turvaa juomaveden: LIQUMin tekoälyanalytiikka ja RumbleToolsin robotiikka muodostavat ainutlaatuisen ratkaisun.

Post navigation

Edellinen

Yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistaminen etenee

Seuraava

Värikkäät kaivonkansitarrat muistuttavat: älä heitä roskia hulevesikaivoon

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS