Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Arktisen merijään hupeneminen jatkuu

19.10.2020 Jarkko Narvanne

Vuodesta 1979 alkavan satelliittimittaushistorian aikana merijään laajuus on pienentynyt 13 % vuosikymmenessä.  Tämän vuoden syyskuussa havaittu merijään laajuus Pohjoisella jäämerellä oli 3,9 miljoonaa neliökilometriä. Vain vuonna 2012 jään laajuus on ollut pienempi, 3,7 miljoonaa neliökilometriä.

”Havainnot osoittavat, että talvikauden jään kasvaminen on heikentynyt ja kesäkauden sulaminen on voimistunut. Perimmiltään muutokset johtuvat Arktisen alueen lämpenemisestä”, tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta toteaa.

Merijään laajuutta Pohjoisella Jäämerellä on mitattu satelliittien avulla vuodesta 1979 alkaen. Vuosien väliset erot ovat normaalia ilmaston vaihtelevuutta, mutta samalla merijään laajuus on pienentynyt koko mittausjakson ajan.

Merijään laajuuden muutosnopeus on ollut -0,84 miljoonaa neliökilometriä vuosikymmenessä, mikä vastaa noin 2,5-kertaisesti Suomen pinta-alaa vuosikymmentä kohden.

Merijään määrä on yksi ilmastonmuutoksen indikaattoreista

Syyskuussa havaittava vuotuinen Arktisen merijään laajuuden minimi riippuu hyvin paljon jään paksuudesta. Jään paksuus riippuu sekä talven ankaruudesta että kesäkauden sulamisen voimakkuudesta. Kesäkauden lopussa oleva jään määrä indikoi näiden välisistä tasapainoa.

”Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta Arktisella alueella. Talvikaudella merijää voi hetkellisesti peittää laajojakin alueita, jolloin pinta-ala indikoi enemmänkin säätilan kuin ilmastollisia vaihteluita”, Haapala sanoo.

Yksittäisen vuoden pienin jään laajuus riippuu myös tuulten aiheuttamista jääkentän liikkeistä.

”Tämän vuoden poikkeuksellisen vähäinen jään määrä johtuu siitä, että talven aikana vallinneet ilmakehän virtaukset voimistivat jääkentän kulkeutumista Siperian rannikkoalueelta keskiselle Jäämerelle. Tällöin Euroopan puoleisilla merialueilla jään paksuus jäi keskimääräistä ohuemmaksi, minkä vuoksi jää suli keskimääräistä nopeammin. Kesäkausi oli lisäksi poikkeuksellisen lämmin Arktisella alueella, mikä voimisti jään sulamista”, Haapala kertoo.

Viimeisen 15 vuoden aikana jään laajuus on pienentynyt selvästi

Merijäätä voidaan havainnoida luotettavasti usean eri satelliitin avulla. Havainnoista voidaan laskea jääpeitteisten merialueiden pinta-ala tai koko jääkentän laajuus. Jääkentän laajuuden laskemisessa otetaan huomioon ainoastaan ne alueet, joissa jään peittävyys eli jään osuus satelliitin kuvaamasta meren pinta-alasta on yli 15 %.

Vuoteen 2006 asti merijään syyskuun laajuus vaihteli 5,6–8,0 miljoonan neliökilometrin välillä. Viimeisen 15 vuoden aikana suurin jään laajuus on ollut 5,9 miljoonaa neliökilometriä ja pienin 3,7 miljoonaa neliökilometriä.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025
    Maailman vesipäivää vietetään 22.3. – HSY juhlii nuorten vesiaiheisilla retkillä ja oppitunneilla
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa
    Vesihuoltolaitosten kuntapäättäjäviestintään tueksi esitysmateriaali

Post navigation

Edellinen

Vesistökunnostuksen rahoitushaku on alkanut

Seuraava

Vesihuoltopäivien webinaari – ilmoittaudu mukaan!

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
kansi
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS