Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia

24.04.2021 Jarkko Narvanne

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan toukokuun puolivälissä.

Kiiminkijoella ja Olhavanjoella on edelleen jääpatoriski. Päijänteen pinnan ennustetaan nousevan tulvarajan lähelle kesäkuussa. Jos tulvaraja ylittyy, osa lähellä rantaa olevista vapaa-ajan rakennuksista on uhattuna. Myös muut suuret järvet, kuten Saimaa ja Pielinen, ovat nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joet ovat lähellä keskimääräistä pienempiä kevättulvahuippujaan. Kiiminkijoella ja Olhavanjoella jääpadot ovat nostaneet vedenpintoja paikallisesti. Jääpatoriski jatkuu edelleen. Sateet nostavat etenkin pienten jokien vedenkorkeuksia tulevana viikonloppuna myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Loppuviikon sateiden suuruus ja olomuoto ratkaisevat tulvahuippujen suuruuden.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vesistöissä osa järvistä on nyt korkeimmillaan, osassa suurimpia järviä vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. Lappajärven pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeampaan huippuunsa toukokuun puolivälissä.

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien pinnat ovat nousussa, ja niiden ennustetaan nousevan keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenpinta nousee ennusteen mukaan kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Kymijoen virtaama ei todennäköisesti enää juurikaan kasva, mutta pysyy lähellä nykyisiä lukemia toukokuun lopulle saakka. Virtaama on keskimääräistä selvästi suurempi ja voi aiheuttaa haittoja maanviljelykselle.

Tulvatilannetta ja ennusteita voi seurata vesi.fi-palvelussa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan
    THL ja Ruokavirasto varoittavat multatuotteiden legionellariskistä – viime vuonna ennätysmäärä tautitapauksia
    Vesiturvallisuus on paineessa monesta suunnasta – ennakointi ja kunnossapito ratkaisevat
    Kuusinkijoen kunnostamista jatketaan valuma-alueen ennallistamisella
    Vesitalous 2/2026 Vesihuoltolain uudistus on ilmestynyt

Post navigation

Edellinen

Luonnon monimuotoisuutta edistävä Helmi-ohjelma lausunnoille

Seuraava

Viemäreiden toimivuutta parannetaan Espoossa

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
Vesitalous verkkosivujen banneri 300X450 px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS