Kiskonjoen kosken ja Hålldammin kalatiet valmistuvat
Kiskonjoelle suunnitellut Kosken ja Hålldammin kalatiet ovat hienosäätöä vaille valmiit. Kalateiden avulla jo satoja vuosia suljettuna ollut vaellusyhteys merialueen ja Kiskonjoen vesistön keskiosan välille on avautunut.
Kalateiden toteutus on osa EU:n Freshabit Life IP -hanketta. EU:n hankerahojen lisäksi hanketta on rahoitettu MMM:n kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista.
Kosken ja Hålldammin kalateiden suunnittelussa ja rakentamisessa on yhteensovitettu kalatalouden, luonnonsuojelun, kulttuurihistorian ja voimatalouden näkemykset ja edut. Kalateiden rakentamisen edellytykset, kalateiden toiminta ja kalateihin johdettavat vesimäärät on sovittu voimalaitoksen eli Visinflow Oy:n kanssa. Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden apu ja ohjaus on ollut tärkeää varsinkin hankkeen suunnitteluvaiheessa, koska kalatiet sijoittuvat vanhalle ruukinalueelle, jolla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkeologisia ja maisemallisia arvoja. Työmaa-alueiden sijainti lähes Kosken kartanon pihapiirissä ja Kiskonjoen Natura-alueen tuntumassa on tuonut lisähaastetta hankkeen toteutukseen.
Kosken ja Hålldammin kalateiden rakennuttajana on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kalatiet on suunnitellut Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Rakennusurakan rakennuttajakonsulttina on toiminut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy. Itse rakentamisesta on vastannut Rakennus- ja louhintaliike Toivo Ajalin Ky ja sen kalataloudellisesta ohjauksesta Apajax Oy. Työn arkeologisena valvojana toimi Muuritutkimus Oy. Kalatien juoksutusjärjestelmän suunnitteli Maveplan Oy ja toteutti LSK Technology Oy. Kalatien teräsluukut suunnitteli ja toteutti Joter Oy.
Kosken luonnonmukainen kalatie sijaitsee Visinflow Oy:n voimalaitoksen padolla. Kalatien pituus on noin 100 m ja sen putouskorkeus on 7 m. Kalatiehen juoksutetaan vettä aina vähintään 100 l/s. Syksyllä lohikalojen nousuaikaan juoksutetaan 200-400 l/s. Tämän lisäksi kalatiehen juoksutetaan vettä 400 l/s aina kun voimalaitos ohijuoksuttaa vettä eli kun joessa on vettä enemmän kuin mitä voimalaitos pystyy hyödyntämään. Kalatiestä vedet juoksevat Kosken vanhaan koskiuomaan, joka toimii voimalaitoksen ohitusuomana mutta joka on ollut osan vuodesta lähes kuivillaan. Vanha koski kunnostettiin koko pituudeltaan ja uuden vesityksen ansiosta se toimii nyt vesieliöiden elinympäristönä kuten kalatiekin. Töiden valmistuttua Kiskonjokeen on näin syntynyt 500 m uutta elinaluetta kaloille ja muille vesieliöille.
Hålldammin kalatie rakennettiin vanhaan historialliseen sulkukanavaan. Kalatien vesimäärä säätyy Kirkkojärven pinnankorkeuden mukaisesti.
