Maailmaa uhkaavat luontokato ja ilmaston kuumeneminen. Euroopan komission vuonna 2019 esittelemä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma loi vahvan kytköksen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen välille. Maaperän terveys ja kestävä vesitalouden hallinta ovat avainasemassa, kun maataloutta sopeutetaan muuttuvaan ilmastoon.
Ihmisen ja luonnon yhteiselo vaatii viisasta maankäyttöä. Ruokaturvan kannalta on oleellista se, mitä teemme suojelualueiden ulkopuolella. Peltomaan toiminnallisuus, kuten veden saatavuus ja ravinteiden kierrätys, ovat keskeisiä tavoitteita, jotta maataloudessa voidaan tuottaa ruokaa tavalla, joka mahtuu luonnon kantokyvyn rajoihin.
Ilmastonmuutoksen seurauksena suuri osa Eurooppaa on kuivumassa. Ilman vettä ei ole ruokaa, mikä haastaa mittaviin vesienhallinnan toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tarvitaan kastelua.
Kuivuuden lisäksi haasteeksemme tulevat sateet ja tulvat. Rankkasateiden tai leutojen talvien tuoma liika vesi on ohjattava muualle, jotta juuret ja pieneliöt saavat happensa. Tämä haaste korostuu etenkin Pohjois-Euroopassa, jossa sataa enemmän ilmaston kuumenemisen seurauksena. Siksi tarvitsemme myös hallittua kuivatusta.
Lajirikas maaperä on hyvinvointimme perusta
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ekosysteemien sekä biodiversiteetin säilyttäminen ja ennallistaminen pitävät sisällään maaperän terveyden ja tuottavuuden. Tavoitteena on reilu, terveyttä edistävä ja ympäristöystävällinen elintarvikejärjestelmä.
Maaperässä on 25 prosenttia maailman biologisesta monimuotoisuudesta. Yli 90 prosenttia ruuasta tuotetaan suoraan tai epäsuorasti maaperästä. Rikas lajisto ylläpitää keskeisiä ekosysteemipalveluja. Näitä ovat kasvien kasvu sekä veden ja ravinteiden kierrot, jotka kaikki ovat välttämättömiä ruuan tuotannolle.
Eurooppalainen maaperä voi kuitenkin huonosti, vain kolmasosa hyvin. Vuosi sitten komissio julkaisikin maaperälle politiikkakehyksen, joka tavoittelee tervettä maaperää vuoteen 2050 ja konkreettisten toimien käynnistämistä vuoteen 2030 mennessä.
Maaperäohjelmalla sopeutumista ilmastonmuutokseen
Konkreettisia toimia edistetään maaperämissiossa (EU Mission A Soil Deal for Europe), jonka keskeisiä tavoitteita ovat maaperän kuivuuden ehkäisy, maaperän hiilivarastojen suojelu, maan pinnoittamisen vähentäminen, eroosion estäminen sekä maan rakenteen ja monimuotoisuuden lisääminen. Nämä kaikki edistävät maan vesitalouden onnistumista.
Koska kuivuusjaksot vaivaavat yhä useammin myös Pohjois-Eurooppaa, ja lisääntyvän valunnan varastointi onkin iso mahdollisuus ilmastonmuutokseen varautumisessa.
Kuivatus on parhaimmillaan myös luonnonkirjon suojelua, sillä liiallisen veden poisjohtamisessa voidaan hyödyntää kosteikkoja, luonnonmukaisia uomia tulvatasanteineen ja monipuolisin piennarkasvustoin.
Maatalouspolitiikka kannustaa luontotekoihin
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti eurooppalaiset viljelijät ovat avainasemassa kestävyyssiirtymän hallinnassa. Pellolta pöytään -strategialla tehostetaan toimia, joilla viljelijät pyrkivät hidastamaan ilmastonmuutosta, suojelemaan ympäristöä ja säilyttämään luonnon monimuotoisuutta.
Eurooppalainen maatalouspolitiikka kannustaa viljelijöitä monipuolistamaan pellonkäyttöä. Tällöin osa pelloista voidaan jättää kylvämättä ruokakasveille ja vuorotella luonnon monimuotoisuutta ylläpitävien pellonkäytön vaihtoehtojen kanssa. Vaikka satoa ei tuoteta, ekosysteemipalvelusta maksetaan tukiohjelmassa.
Kannattava maatalous on edellytys kestävyyssiirtymässä onnistumiselle. Vesitalouden hallinta maksaa, mutta on ilmastonmuutoksen edetessä yhä välttämättömämpää. Kastelulla ja kuivatuksella voimme turvata ruuantuotannon resurssitehokkuutta ja käytettyjen panosten, kuten lannoitteiden hyötysuhdetta.
Terve ja tuottava maa rakentuu luonnon ja ihmisen yhteistyöllä. Euroopan näkökulmasta tarvitsemme kansallista tutkimusta, joka tarjoaa tiedeperustan käytännön kestäviin ratkaisuihin huomisen varalle.
Jyrki Katainen
Sitran yliasiamies
Artikkeli on julkaistu Vesitalous-lehden numerossa 1/2023, joka on ilmestynyt 3.2.2023.