Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi yhteensä 2,1 miljoonaa euroa viidelle suomalaiselle tutkimushankkeelle. Säätiön tuella kehitetään muun muassa puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla.
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön Tulevaisuuden tekijät -rahoitushaku järjestettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja siihen lähetettiin 49 tutkimusideaa. Säätiö rahoittaa tutkimusavauksia, jotka uudistavat kestävällä tavalla suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa.
”Rahoitusmyönnöissä näkyy, kuinka suuri merkitys teknologialla on puhtaamman tulevaisuuden ja Suomen kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassa erityistä on, että rahoitusta voi hakea juuri sellaiseen aiheeseen, jonka itse kokee tärkeäksi. Kun korkealaatuinen tiede, rohkea monialaisuus ja kunnianhimoiset tavoitteet yhdistetään, tulokset ovat erityisen hyviä”, sanoo säätiön asiamies Antti Aarnio.
Vuoden 2023 haussa 365 000 euron Tulevaisuuden tekijät -rahoituksen sai Tomi Laurila Aalto-yliopistosta. Hanke kehittää puhtaampaa vettä uusien biojohdannaisten nanorakenteiden avulla. Näin jätevesistä voidaan tunnistaa nopeasti lääkejäämät, mikä helpottaa jäämien poistamista ja puhdistuksen tulosten varmentamista. Uusi teknologia auttaa suojelemaan ympäristöä ja helpottaa jatkuvasti pahenevaa vesipulaa.
Puhtaampaa vettä biojohdannaisten nanomateriaalien avulla Puhdas juomavesi on vaarassa loppua isosta osasta maailmaa väestönkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä poliittisia toimia että uusia teknologisia ratkaisuja. Jäteveden antibioottijäämät ovat vakava terveysriski, jotka saastuttavat juomavettä. Antibioottijäämät voivat päätyä juomaveteen johtuen riittämättömästä jätevedenkäsittelystä, maatalouden valumista tai tihkumalla sakokaivoista tai karjatiloilta. Projektimme aihe on lääkejäämien sähkökemiallinen havaitseminen nanoselluloosan ja nanohiilen yhdistelmämateriaalilla. Tämä mahdollistaa kohdennetun molekyylien talteenoton, jolla on laajoja sovelluksia myös jätevesisovellusten ulkopuolelle, kuten lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Mikrosaasteiden tehokas poistaminen minimoi mikrobilääkeresistenssin ja turvaa antibioottien tehon ja ihmisten terveyden. Ratkaisumme on ympäristöystävällinen, edullinen ja soveltuu alueille, joilla jäteveden käsittely on rajallista, mikä vähentää ympäristövaikutuksia. Innovaatiomme mahdollistaa tulevaisuudessa myös yhdisteiden selektiivisen hajoamisen, mikä vähentää energiantarvetta ja käsittelykustannuksia. Projektissa syntyvä tietotaito tarjoaa liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle globaalisti. Tätä uutta biopohjaista materiaalia on mahdollista valmistaa suuria määriä, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Toisin kuin nykyiset muovipohjaiset kalvot, jotka lisäävät mikromuovisaastetta, materiaalimme on tehty uusiutuvista luonnonvaroista, mikä tekee niistä kestävän kehityksen mukaisia ja helposti kierrätettäviä. Projektin poikkitieteellinen lähestymistapa yhdistää kokeelliset ja laskennalliset menetelmät luoden perustan tieteellisille läpimurroille. Esittelemme uuden lähestymistavan materiaalien ominaisuuksien ymmärtämiseen atomistisessa mittakaavassa tarjoamalla aiempaa tarkempaa tietoa pintakemiasta ja vuorovaikutuksista todellisissa nanomittakaavan ympäristöissä. Tämä mahdollistaa materiaaliemme rakenteen ja pintakemian räätälöinnin kohdennettuihin sovelluksiin ja avaa tietä uudenlaiselle dataan perustuvalle nanomateriaalien suunnittelulle. |
Lisätietoja: TkT Tomi Laurila Aalto-yliopisto Sähköposti: tomi.laurila@aalto.fi Puh. +358 50 341 4375 |
Lisätietoja:
Antti Aarnio
asiamies, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
puh. 040 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö edistää teknologiateollisuuden uudistumista ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Säätiö rahoittaa kunnianhimoisia hankkeita, jotka kehittävät alan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioympäristöä.