Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Laivojen rikkipesurit kuormittavat ympäristöä

10.5.2024 by Jarkko Narvanne
Laivojen rikkipesurit puhdistavat pakokaasupäästöjä ruiskuttamalla vettä savukaasujen sekaan. Tällöin mereen päätyy muun muassa metalleja ja orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia meriluonnolle.
 
 

Ylivoimaisesti suurimmassa osassa laivojen rikkipesureista käytetään merivettä epäpuhtauksien pesemiseen ja pesuvesi lasketaan lopulta mereen.  Rikkipesuriasennukset lisääntyivät voimakkaasti, kun vuonna 2020 tiukennettiin globaalien meripolttoaineiden rikkirajaa. Laitteisto mahdollisti halvan korkearikkisen polttoaineen käytön jatkamisen päästörajojen tiukennuttua merkittävästi.  

Tutkimuksessa havaittiin, että rikkipesureihin investoiminen on maksanut itsensä takaisin alle viiden vuoden aikana yli 95 % aluksista. Tämän vuoksi rikkipesureihin tehtyä miljoonainvestointia ei voi käyttää perusteluna hidastamaan pesurivesien sääntelyä. Laitteiston käyttö kuormittaa meriympäristöä enemmän kuin puhtaampiin polttoaineisiin siirtyminen.  

Rikkipesuri on taloudellisesti erittäin kannattava tilanteessa, jossa laivan vuosittainen polttoaineen kulutus on korkea ja hintaero korkea- ja vähärikkisen polttoaineen välillä on suuri. Tällaisessa tapauksessa muutaman miljoonan euron investointi maksaa itsensä takaisin hyvin lyhyessä ajassa, jopa 1–2 vuodessa. Taloudellinen säästö tapahtuu kuitenkin ympäristön kustannuksella.  

Tutkimuksessa tarkasteltiin globaalisti rikkipesureita käyttäviä laivoja ja mallinnettiin yksittäisten alusten vuosittainen polttoaineen kulutus aikavälillä 2014–2022. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin korkea- ja vähärikkisten polttoainelaatujen hintaerosta vuosittain säästetty rahasumma, jonka rikkipesurin käyttö mahdollisti. Säästettyä rahasummaa verrattiin pesurilaitteiston asennus- ja operointikustannuksiin ja laskettiin investoinnille aika, jonka jälkeen pesurilaitteiston kustannus on kuoletettu. 

Rikkipesurien ympäristövaikutuksia on tutkittu muun muassa Ilmatieteen laitoksen johtamassa H2020/EMERGE-hankkeessa, jonka puitteissa on tutkittu myös rikkipesuri-investointien takaisinmaksuaikaa. 

Lisätietoa:

erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen, Ilmatieteen laitos, p. 050 919 5455, jukka-pekka.jalkanen@fmi.fi 

Artikkeli vapaasti luettavissa osoitteessa: Strong economic incentives of ship scrubbers promoting pollution | Nature Sustainability

Lunde Hermansson, A., Hassellöv, IM., Grönholm, T. et al. Strong economic incentives of ship scrubbers promoting pollution. Nat Sustain (2024). https://doi.org/10.1038/s41893-024-01347-1

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Edellinen

Tökkiikö tiedotus? – Veeti antaa avun

Seuraava

Valtakunnallinen kalastuspäivä vie koululaiset kalastamaan ympäri Suomen

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS