Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Fosforiasetuksen lantapoikkeukselle jatkoaikaa – pysyvän poikkeuksen valmistelu jatkuu

16.1.2025 by Jarkko Narvanne

Valtioneuvosto vahvisti fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen eli ns. fosforiasetuksen muutoksen koskien karjanlantapoikkeuksen jatkoa vuoden 2026 loppuun asti. Pysyvän poikkeuksen valmistelua jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.

Fosforiasetus säätelee Manner-Suomessa maatalouden ja ympäristörakentamisen fosforilannoitusta. Asetus rajoittaa fosforilannoitteiden käyttöä siten, että vain viljelykasvien kasvun kannalta välttämätön lannoitus on mahdollista. Fosforilannoituksen rajoittamisen tarkoituksena on, että ravinnehuuhtoumat vähenevät ja siten pienennetään lannoituksen vesistöille aiheuttamia haittoja. 
 
Asetuksen muutoksella jatketaan alun perin kahden vuoden mittaista karjanlantapoikkeusta vuoden 2026 loppuun asti. Karjanlantapoikkeuksella sallitaan muuta fosforilannoitusta suuremmat lannoitusmäärät, kun lannoitteena käytetään pelkästään karjanlantaa. Poikkeusta ei voi käyttää lähellä vesistöjä eikä pellolla, jonka fosforitaso on jo valmiiksi korkea.
 
Hallitusohjelman mukaan karjanlantapoikkeus tehdään pysyväksi. Valmistelu jatkuu talous- ja ympäristövaikutusten arvioinnilla valtioneuvoston lausuman mukaisesti. Valmistelussa yhteensovitetaan hallitusohjelman kirjaukset karjanlantapoikkeuksesta ja Saaristomeren valuma-alueeseen liittyvistä ravinnekiertotavoitteista. 

 

Asetus, jota muutetaan (Fosforiasetus 64/2023)Linkki toiselle sivustolle

Fosforiasetuksen muuttamisesta annettu asetus

Lisätietoja: 
Neuvotteleva virkamies Titta Berlin p. 029 516 2026, etunimi.sukunimi@gov.fi
Erityisavustaja Iina Mattila p. 050 473 6221, etunimi.sukunimi@gov.fi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Edellinen

HSY päättää tärkeistä vesihuollon hankesuunnitelmistaan 20.12.2024

Seuraava

Työ Siuntionjoen ja Itämeren hyväksi etenee puro purolta – kosteikot ja kaksitasouomat auttavat niin luontoa kuin maanviljelijääkin

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS