Muutokset lainsäädännössä ja sen tulkinnassa voisivat helpottaa järviruo’on niittoja – johtaisi ympäristönsuojelullisiin ja taloudellisiin hyötyihin

Järviruo’on teollisen mittakaavan niitto on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, mutta käyttöoikeuskysymykset ja ympäristövaikutukset on ratkaistava huolellisesti. Lainsäädännön pienet muutokset voisivat selventää niittohankkeiden oikeudellisia edellytyksiä ja helpottaa niiden toteuttamista.

Järviruo’on niitolla lisätään rannikkoalueiden monimuotoisuutta

Järviruoko on monivuotinen heinäkasvi, jonka määrä on lisääntynyt Itämeren rannikkoalueilla rehevöitymisen ja ranta-alueiden laidunnuksen vähenemisen takia. Järviruo’on niitto on tarpeen ranta-alueiden ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi.  Rantojen avaaminen luo elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, mistä varsinkin monet kahlaajalintulajit hyötyvät.

Teollisen mittakaavan niitto voi palvella taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia tarpeita. Järviruo’olle olisi nykyisin vahvaa kysyntää erilaisten tuotteiden raaka-aineena, kuten kattomateriaalina, huussikarikkeena, rehuna ja maanparannusaineena. Niiton suunnittelu on tehtävä tarkasti ottaen huomioon sen ympäristövaikutukset, jotka voivat riippua toteutustavasta ja ajankohdasta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu on mosaiikkimainen ruovikko, jossa eläimille jää myös pesimä- ja piilopaikkoja. Niittojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös eläinten pesinnän ajankohdat.

Politiikkasuosituksen soveltaminen helpottaisi niittoja vesialueilla

Politiikkasuosituksessa esitetään ratkaisuja, kuten laajan mittakaavan niiton sisällyttäminen haitan poistamistoimenpiteisiin, vesilain selventäminen käyttöoikeuksien tarpeesta ja niittohankkeiden sisällyttäminen vähäisen käyttöoikeuden myöntämisperusteisiin. Nämä muutokset helpottaisivat lupaprosessia ja käyttöoikeuksien järjestämistä.

”Vesilain säännökset eivät erityisesti koske järviruo’on niittohankkeita ja tarvitsisivat selvennystä, jotta niittoja ja järviruo´on hyödyntämistä voitaisiin toteuttaa sujuvammin. Järviruo’on teollisen mittakaavan niittohankkeiden oikeudelliset haasteet liittyvät vesialueiden omistuksen hajanaisuuteen, mikä vaikeuttaa omistajien suostumusten hankkimista ja tiedoksiantojen toimittamista. Käyttöoikeuksien järjestäminen on haastavaa sillä järjestäytymättömässä vesiosakaskunnassa voi olla satoja osakkaita, jotka eivät välttämättä edes tiedä kuuluvansa vesiosakaskuntaan. Vesilain mukaan toimenpiteet toisen omistamalla vesialueella vaativat omistajan suostumuksen tai viranomaisen myöntämän käyttöoikeuden.” kommentoi Michelle Kozlova BalticReed -hankkeen koordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

”Vaikka aloittaisikin niittojen suunnittelun hyvissä ajoin, aina tulee yllätyksiä matkan varrella. Olisi tärkeää, että näihin muutoksiin voisi reagoida nopeammin, mitä nykyiset käytännöt ja lainsäädäntö eivät mahdollista. Jos niittokohdetta pitää vaihtaa kesken kauden, voi olla haastavaa saada uutta niittoa toteutettua kauden aikana, kun prosessi pitää aloittaa alusta. Maanomistajien kanssa sopiminen voi olla aikaan vievää ja luonnontarpeiden selvitys viranomaisilta kestää. Eri alueiden välillä voi olla eri ohjeistuksia viranomaistahoilta, kuten tulkinnat niittojen ajankohdista, lupatarpeista sekä vesialueen määrityksestä.’’ kertovat Ruokomestarit Oy:n omistajat Sauli Tikka ja Richard Jensen.

Politiikkasuositus julkaistaan osana BalticReed-hanketta, joka pyrkii parantamaan Itämeren tilaa edistämällä järviruo’on arvoketjuja aina niiton suunnittelusta niiton jatkokäyttöön.

Politiikkkasuositus on luettavissa julkaisuarkisto Doriassa: Politiikkasuositus: Järviruo’on teollisen mittakaavan niitto – vesioikeudelliset ratkaisut

Politiikkasuositus julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi julkaisuarkistossa myöhemmin.

Lisätietoja:
Michelle Kozlova
Koordinaattori, BalticReed-hanke
michelle.kozlova@ely-keskus.fi
0295 022 135, vaihde 0295 038 000