Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Tutkijat keräävät kansalaisten näkemyksiä kosteikoista, kuten soista

25.03.2025 Jarkko Narvanne

Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat keräävät kansainvälisessä hankkeessa suomalaisten näkemyksiä kosteikoista. Kosteikot ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joita luonnehtii maaperän tilapäinen tai pysyvä tulviminen tai kyllästyminen vedellä. Esimerkkejä ovat suot ja tulvatasangot.

Roine Piirainen / kuviasuomesta.fi

 

”Haluamme tietää, mitä ihmiset ajattelevat kosteikoista ja ennallistamistoimenpiteistä sekä millaisia käsityksiä ja asenteita heillä on näitä ekosysteemejä kohtaan”, sanoo professori Tiina Leiviskä Oulun yliopistosta.

Kyselyn päätoteuttaja on belgialainen KU Leuven -yliopisto.

Euroopan unionin rahoittama REWET-hanke edistää makeavetisten kosteikkojen, turvesoiden ja tulvatasankojen kestävää ennallistamista ja suojelua. Kosteikkojen, hiilen ja ilmaston välisen yhteyden ymmärtämiseksi hankkeessa hyödynnetään seitsemää demonstraatioaluetta.

Valituilla alueilla hyödynnetään erilaisia teknologioita kasvihuonekaasujen, biodiversiteetin ja meteorologisten tapahtumien seurantaan. Lisäksi sosiaalista näkökulmaa analysoidaan arvioimalla hankkeen toimien sosiaalista hyväksyntää paikallisten ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa sekä eri sukupuolten välillä.

REWET-hanke tukeutuu vahvasti Euroopan kosteikkojen tilan arviointiin ja mallintamiseen. Hanke tarjoaa laajan valikoiman ekosysteemipalveluja sekä soiden ennallistamiseen ja seurantaan kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä menetelmiä, jotka ovat yhteensopivia tulevaisuuden ilmasto-olosuhteiden kanssa.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa oulu.fi/fi/kosteikot

 

Lue lisää: REWET-hanke edistää makeavetisten kosteikkojen, turvesoiden ja tulvatasankojen kestävää ennallistamista ja suojelua

 

Yhteyshenkilö

Elina Mattila-Niemi
Viestintäpäällikkö
Puh: 050 336 1690
elina.mattila-niemi@oulu.fi

 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Muutokset lainsäädännössä ja sen tulkinnassa voisivat helpottaa järviruo’on niittoja – johtaisi ympäristönsuojelullisiin ja taloudellisiin hyötyihin

Seuraava

Miten puiden vedenkäyttö muuttuu, kun lunta on vähemmän? Oulangan mäntyihin asennetut mittarit paljastavat vedenkierron muutokset metsässä

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS