Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Meriajokaspohjia suojeluun sekä Espoossa että Sipoossa

22.9.2025 by Jarkko Narvanne

Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt päätökset uusista suojelualueista Espoon Pentalan saaren edustalla ja Kaunissaaren pohjoisrannalla Sipoossa.

Molemmat kohteet ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä meriajokaspohjia. Vuonna 2023 voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa uutena tulivat vedenalaiset luontotyypit meriajokaspohjat ja suojaisat näkinpartaispohjat. Meriajokas on Itämeren avainlaji. Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa monille kaloille ja muille lajeille kuten kotiloille ja äyriäisille. Meriajokkaat sitovat itseensä ravinteita vedestä ja vähentävät veden sameutta. Lisäksi meriajokasniityt toimivat myös hiilinieluna.

Kaunissaaren pohjoisrannan meriajokaspohjan rajaus käsittää noin 8,5 hehtaarin kokoisen, syvyydeltään 1–4 metriä syvän alueen.

Pentalan Diksandin meriajokaspohja rajaus käsittää noin 1,68 hehtaarin kokoisen, syvyydeltään 1–4 metriä syvän alueen, joka ulottuu Diksandin hiekkarannasta itään noin 250 metriä.

Luontotyypin säilyminen vaatii päätöksessä määriteltyjä rajoja. Luonnonsuojelulain 64 §:n nojalla suojellun luontotyypin hävittäminen tai heikentämien on kielletty. Suojelutoimenpiteet on päätetty tehdä, sillä muun muassa seuraavat toimet voivat johtaa suojellun luontotyypin häviämiseen tai heikentymiseen:

  • kaikenlainen veden virtausta muuttava rakentaminen;
  • maa-aineksen ottaminen tai merenpohjan kaivaminen ja vahingoittaminen;
  • luontaisen kasvillisuuden poistaminen tai vahingoittaminen;
  • ankkurointi.

Uiminen ja kahlaaminen ovat sallittua.

Kummankin päätetyn suolelualueen rajaus perustuu Metsähallituksen luontopalveluiden tekemiin lajikartoituksiin sekä satelliittikuvapohjaiseen syvyysmalliin.

 

(Kuva: Meriajokaspohja. Mats Westerbom, VELMU)

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Edellinen

Vesitalous 4/2025 Haitalliset aineet on ilmestynyt

Seuraava

Kutsu luennoimaan Vesihuolto 2026

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS