Laaja fosforin kiertoa selvittävä tutkimus käynnistyi Siuntionjoen järvillä
LUVYn sekä Siuntion, Vihdin, Kirkkonummen, Lohjan ja Inkoon kuntien Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövision jatkorahoituskausi vuoden 2030 loppuun asti käynnistyi vuoden alussa. Samoihin aikoihin käynnistettiin LUVYn ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan fosforin kiertoa Siuntionjoen latvajärviltä aina alimpaan Vikträsk-järveen asti. Projektin tavoitteena on selvittää järvien sedimenttien ominaisuuksia, järvien sisäisen kuormituksen suuruutta ja fosforin mallinnettua kulkeutumista jokivesistössä.
“Tutkimus tarjoaa paitsi paljon kaivattua tietoa järvien sisäisen kuormituksen suuruudesta kunnostussuunnittelun avuksi myös kansainvälisestikin kiinnostavan tarkastelun jokivesistön laajuisesta fosforin kierrosta. Sisäinen kuormitus, eli fosforin vapautuminen sedimentistä takaisin vesipatsaaseen, ruokkii kesäaikaista levätuotantoa useimmilla Siuntionjoen järvillä. Sitä aiheuttavat paitsi tiheät särkikalakannat ja kovat tuulet myös vesien lämpeneminen, orgaanisen aineksen tehokkaampi hajoaminen ja näiden seurauksena sedimentin hapettomuus. Hapettomasta sedimentistä fosfori vapautuu takaisin veteen. Järvien kunnostuksen kannalta on tärkeää ymmärtää vesistökohtaisesti eri sisäisen kuormituksen mekanismien roolit”, toteaa LUVYn hankepäällikkö Jussi Vesterinen.
Sedimenttitutkimusta tekee Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteiden osastolla työskentelevä tutkijatohtori Siqi Zhao professori Tom Jilbertin johdolla. Jilbert ja Zhao ovat olleet mukana myös LUVYn Veikkolan vesistökunnostus -hankkeessa ja Hiidenveden kunnostushankkeessa.
Tutkittavana on yhteensä kymmenen Siuntionjoen järveä: Vihdistä Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, Kirkkonummelta Hepari ja Petäjärvi sekä Siuntiosta Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk. Ensimmäinen näytteenottokierros tehtiin kesäkuun lopulla ja toinen elokuun lopulla. Kolmas on tarkoitus tehdä talvella 2026. Maastotöiden toteutukseen on saatu ilahduttavasti myös paikallisapua.
“Koko jokivesistön laajuinen näytteenottokierros on raskas kertarypistys. Olemme saaneet ilahduttavasti paikallisilta apua mm. venekaluston lainaamiseen, säilytykseen sekä yksityisrantojen käyttöön veneenlaskupaikkana. Tällainen apu on kullanarvoista työn jouhevaan suorittamiseen”, Vesterinen iloitsee.
Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2026 aikana.
