MMM selvittää yksityisen sektorin mahdollisuuksia rahoittaa luonnon tilan parantamista
Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua tukevan selvityksen, jossa kartoitetaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia osallistua Euroopan unionin ennallistamisasetuksen edellyttämien luonnonhoitotoimien rahoitukseen.
Selvityksen laatii Tapio Oy ja työn on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2026.
Euroopan unionin ennallistamisasetuksen tavoitteisiin vastaaminen edellyttää luonnon tilaa parantavien toimien mittakaavan kasvattamista ja onnistunutta kohdentamista. Maa- ja metsätalousministeriön Tapio Oy:ltä tilaamassa työssä selvitetään, millaisia mahdollisuuksia yksityisellä sektorilla on osallistua ennallistamisasetuksen edellyttämien luonnonhoitotoimien rahoittamiseen ja mitä tämä käytännössä edellyttää. Työ vahvistaa ennallistamisasetuksen toimeenpanoon vastaavan kansallisen ennallistamissuunnitelman tietopohjaa.
“Suomi on sitoutunut ennallistamisasetuksen tavoitteisiin. Valtiontalouden tilanne on haastava, joten meidän on tärkeää hakea luonnon tilaa parantavien toimien rahoitukseen myös uusia ratkaisuja. Samalla on huolehdittava siitä, ettei asetuksen käytännön toteutuksella syödä taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä. Odotankin mielenkiinnolla hankkeen tuloksia”, kommentoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.
Työssä kootaan yhteen olemassa olevaa tietoa luonnonhoitotoimien rahoitusmahdollisuuksista sekä niiden rajoitteista ja kannustimista sekä tarkastellaan markkinoiden toimintaa. Selvityksessä toteutetaan laaja kyselytutkimus sekä haastatellaan mm. yrityksissä, säätiöissä ja rahoitusalalla työskenteleviä elinkeinoelämän toimijoita.
Metsät ja suoluonto keskiössä
Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta, joten metsien ja soiden merkitys korostuu Euroopan unionin ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Sen vuoksi metsä- ja suoluontoon kohdistuvat toimet ovat myös Tapion selvityksen keskiössä.
Osa luonnon tilaa parantavista toimista nivoutuu suoraan metsänhoitoon. Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi monille eliölajeille tärkeän lahopuun määrään metsissä ja lisätä sekapuustoisuutta eli monipuolistaa metsien puulajistoa.
Toisaalta asetus edellyttää myös aktiivisia luonnon tilaa parantavia monimuotoisuudelle arvokkaiden luontotyyppien tilan parantamiseksi. Tällaisia aktiivisia toimia ovat muun muassa ojien tukkiminen ennallistettavilla soilla tai varjostavien puiden poistaminen harjujen paahderinteillä. Vesiluontotyyppien tilan parantaminen puolestaan edellyttää usein kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämistä esimerkiksi kosteikkoja rakentamalla.
”Ennallistamisasetuksen tavoitteisiin vastaamiseen tarvitaan meitä kaikkia valtionhallinnosta yrityksiin ja erilaisiin maanomistajiin. Jotta yksityisen rahoituksen mahdollisuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa on välttämätöntä ymmärtää potentiaalisten rahoittajien odotuksia ja päätöksenteon perusteita”, kertoo erityisasiantuntija Antti Leinonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Euroopan unionin ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luonnon tilaa parantavien toimien piirissä on vähintään 20 prosenttia Euroopan unionin maa- ja meripinta-alasta ja vuoteen 2050 mennessä niiden piirissä ovat kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit.
Suomi valmistelee asetuksen mukaista kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Suunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet, ja sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.
