Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot
The image shows a person washing fresh tomatoes in a modern stainless steel kitchen sink equipped with a pull-out faucet. The faucet has a pull-out mousseur spray head, which extends the reach of the tap spout for convenience. Washing fruits and vegetables under running water helps to remove potential pesticides and residues. Various types of sinks and faucets are available with features like water flow limiters to save water consumption. Other vegetables, including bell peppers, are visible in the sink's smaller basin and in bowls on the counter.

Tutkimus: Epoksipinnoitetut vesiputket lisäävät bisfenoli A -kemikaalille altistumista

20.11.2025 Jarkko Narvanne

Epoksisaneeratuissa taloissa asuvat ihmiset altistuvat bisfenoli A -kemikaalille (BPA) enemmän kuin väestö keskimäärin, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Jo aiemmassa tutkimuksessa oli havaittu, että epoksihartsilla pinnoitetuista käyttövesiputkista liukeni putkiremontin jälkeen haitallista bisfenoli A:ta taloyhtiöiden lämpimään käyttöveteen. Kylmään talousveteen kemikaalia ei liuennut. 

Uudessa tutkimuksessa oli mukana asukkaita kahdeksasta taloyhtiöstä eri puolilta maata. Tutkimuksessa bisfenoli A:n pitoisuutta analysoitiin asukkaiden virtsanäytteistä.  

Suositus asukkaille on välttää turhaa altistumista, kuten lämpimän veden käyttöä ruoanlaitossa ja juomisessa

”Yleinen ohje on, että juomiseen ja ruoanlaittoon kannattaa käyttää ainoastaan kylmää vettä hanasta. Myös vettä juoksuttamalla voi pienentää putkistomateriaaleista veteen mahdollisesti liuenneiden kemikaalien aiheuttamia terveysriskejä”, kertoo erikoistutkija Jani Koponen.

Epoksihartsilla pinnoitetaan yleisesti viemäriputkia, mutta käyttövesiputkistojen pinnoitus epoksihartsilla ei ole ollut Suomessa kovin yleisesti käytetty menetelmä.

Bisfenoli A:lle altistutaan yleisesti myös muualla Euroopassa

Tutkimuksen tulosten mukaan epoksisaneeratuissa taloissa asuvien keskimääräinen bisfenoli A:n eli BPA:n pitoisuus virtsassa oli 1,5 ng/ml, kun se Suomessa asuvassa väestössä keskimäärin on 0,47 ng/ml. Vaihteluväli tutkimuksessa mukana olleiden asukkaiden ja yleisesti väestön pitoisuuksissa on kuitenkin suuri. Väestön pitoisuudet ovat yleisesti laskemassa BPA:n rajoitustoimien ansiosta.

Euroopan laajuisessa HBM4EU-tutkimusprojektissa kartoitettiin BPA:n virtsapitoisuuksia yhteensä 11 eri maassa. Tämän laajan biomonitorointitutkimuksen tulos oli, että BPA:n keskimääräiset virtsapitoisuudet vaihtelivat maittain välillä 0,50–2,4 ng/ml. 

”Eurooppalaisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että BPA-altistuminen on edelleen laajalle levinnyttä, vaikka aineen käyttöä on viime vuosina rajoitettu lainsäädännöllä”, Jani Koponen sanoo.

Bisfenoli A voi haitata hormonitoimintaa

BPA:lle altistumisella voi olla haitallisia vaikutuksia terveyteen. BPA voi häiritä kehon luonnollista hormonitasapainoa, mikä puolestaan saattaa lisätä riskiä erilaisiin terveysongelmiin. Solu- ja eläinkokeissa saadut tulokset viittaavat siihen, että jo nykyisillä väestön altistumistasoilla voi ilmetä haittavaikutuksia. Tutkimusnäyttö altistumisen suhteen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, ja terveysvaikutuksiin vaikuttaa BPA:n lisäksi moni muukin tekijä.

Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa on määritelty kylmälle talousvedelle sallittu BPA-pitoisuuden enimmäisarvo, mutta ei lämpimälle käyttövedelle, koska lämmintä vettä ei ole tarkoitettu juomiseen eikä ruoanlaittoon.  

BPA:lle altistutaan pääasiassa ravinnon kautta, mutta jonkin verran myös ihon kautta ja hengittämällä tai nielemällä pölyä. Sitä on aiemmin käytetty laajasti erilaisissa muovituotteissa. BPA:lle altistutaan päivittäin monien eri lähteiden kautta, minkä vuoksi elimistössä on sitä jatkuvasti pieniä määriä. 

Lisätietoja    

Jani Koponen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 6350
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Päivi Ruokojärvi
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6349
etunimi.sukunimi@thl.fi

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Merkittävä EU-rahoitus Suomen vesien tilan parantamiseksi ACWA LIFE -hankkeelle

Seuraava

Jo 180 kunnostuskohdetta Länsi-Uudellamaalla – valuma-alueilla ratkaistaan Itämeren rannikkovesien ja sisävesien tulevaisuus

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS