Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot
Photo by Anne Nygård on Unsplash

Jäteveden uusiokäyttö lisää ravinteiden kiertoa ja säästää juomakelpoista vettä

1.12.2025 by Jarkko Narvanne

Kasveille tärkeiden ravinteiden, kuten fosforin ja typen kierrätys sekä veden uudelleenkäyttö yhdyskuntien jätevesistä kaipaa tehostusta. Turun yliopiston koordinoiman Reuse of Nutrients and Water from Human Based Sludge (ReNuW-Hubs) -hankkeen tavoitteena on pureutua konkreettisesti tähän ongelmaan.

ReNuW-Hubs -projektissa selvitetään sitä, miten ravinteet ja vesi saadaan paremmin talteen käyttämällä fysikaalis-kemiallista hygienisoivaa puhdistustekniikkaa, joka on sijoitettu kuuden metrin pituiseen merikonttiin. Siirrettävässä merikontissa oleva teknologia tarjoaa joustavan ratkaisun syrjäisille alueille, joilla ei ole riittävää puhdistuskapasiteettia jätevesien suuren kausivaihtelun vuoksi, kuten esimerkiksi suosituissa matkailukohteissa. 

Kierrätysravinteiden käyttö vähentää lannoitteiden tarvetta ja vastaavasti veden uusiokäyttö vähentää juomakelpoisen veden käyttöä kastelussa. Projekti edistää kierrätettyjen ravinteiden ja talteenotetun veden uusiokäyttöä niin maanviljelijöiden, puutarhureiden kuin kuntien viherosastojen keskuudessa. Tavoitteena on saada molempia kierrätettyjä resursseja myös aidosti kaupalliseen käyttöön. 

Teknologian kehittämisen lisäksi projektissa tarkastellaan myös käyttäjien asenteita kierrätysresursseja kohtaan. Hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta ja kehittämään kestäviä käyttötapoja jätevedelle ja ravinteille.

Kolmivuotinen hanke kansainvälisenä yhteistyönä

ReNuW-Hubs -projektia toteuttaa konsortio, jota koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Projektipartnerit ovat Pidä Saaristo Siistinä ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Latvian yliopisto, Latvian biotieteiden ja teknologian yliopisto sekä Viron maatieteiden yliopisto. 

EU:n Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittaman projektin kesto on kolme vuotta alkaen toukokuusta 2025 ja sen budjetti on 2,08 m€, josta EU-rahoituksen osuus on 1,67 m€. 

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Mitä Itämeren pinnan alla kuuluu?
    Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset
    Kipsi voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta laajasti Itämeren alueella
    Syyssateet lisäsivät vesisähkön tuotantoa
    Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja

Post navigation

Edellinen

Jäteveden mikroepäpuhtauksien poisto uudistetussa yhdyskunta­jätevesidirektiivissä

Seuraava

Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

VESITALOUSLEHTI-300x450px
YT27 banneri 300x450px
previous arrow
next arrow

Avustukset juomavesi JÄTEVESI KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö TALOUSVESI terveys VERKOSTOT Vesienhoito vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS