Muutoksia vesihuollon lainsäädäntöön

Kunnat ja vesihuoltolaitokset saavat käyttöönsä uusia keinoja, joilla voidaan vähentää vesihuollon riskejä ja parantaa muun muassa sadevesitulvien hallintaa taajamissa. Tasavallan presidentti vahvisti tänään syyskuun alussa voimaan tulevat muutokset vesihuoltolakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Vesihuoltoverkostojen osin puutteellinen ylläpito ja riittämätön peruskorjaus ovat Suomessa vakavia ongelmia. Lakimuutoksen jälkeen vesihuoltolaitosten on kartoitettava toimintaansa liittyvät riskit ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin vesihuoltopalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Laitosten taloudenpito ja maksujen käyttö korjausinvestointeihin saatetaan myös nykyistä läpinäkyvämmiksi sekä tarkennetaan asiakkaan oikeutta hinnanalennukseen vesihuollon keskeytystilanteissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella täsmennetään kunnan tehtäviä taajamien sade- ja sulamisvesien hallinnassa. Hallintaa halutaan parantaa, koska rankkasateiden ennakoidaan yleistyvän ja päällystettyjen pintojen ala kasvaa. Kaikkia valumavesiä ei voida johtaa putkiviemäreihin. Vesien pidättämiseen, imeyttämiseen ja johtamiseen tulisi käyttää nykyistä enemmän maanpäällisiä rakenteita kuten avouomia sekä viheralueita. Kunta voisi tarvittaessa kerätä maksuja kiinteistönomistajilta tästä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi.

Vesihuoltolain muutoksen jälkeen taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei ole enää tarpeen liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos sen vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti ennen kuin kunta on päättänyt laitoksen toiminta-alueesta. Taajaman ulkopuolella kiinteistö voidaan jättää liittämättä laitoksen viemäriin myös, jos kiinteistöllä on vain kuivakäymälä. Tarkoituksena on, että laitos varmistaa kiinteistöjen omistajien tarpeen ja halukkuuden vesihuoltoverkostoon liittymiseen ennen verkostojen rakentamista.