Pirkanmaan vesihuollon tulvariskejä kartoitettiin

Pirkanmaan vesihuollon tulvariskitarkastelu osoittaa, että vesistötulvat voivat aiheuttaa ongelmia Pirkanmaan vedenhankinnassa ja etenkin jäteveden puhdistamisessa.

Harvinaisessa tulvatilanteessa vakavimmat vesihuollon tulvariskit Pirkanmaalla näyttävät kohdistuvan Valkeakosken Tyrynlahden pintavedenottamoon Mallasvedellä, Valkeakosken jätevedenpuhdistamoon Vanajavedellä sekä Tampereen Viinikanlahden puhdistamoon Pyhäjärvellä. Myös Kyrösjärvellä vesihuollon tulvariskit voivat olla huomattavat, sillä alueella on tulvariskissä kolme jätevedenpuhdistamoa sekä kolme pohjavedenottamoa.

Pirkanmaan ELY-keskus on tarkastellut yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa Pirkanmaan vedenottamoiden, jätevedenpumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden tulvariskejä erittäin harvinaisella eli noin kerran tuhannessa vuodessa toistuvalla tulvalla. Vedenotolle voi aiheutua ongelmia, jos tulviva pintavesi pääsee sekoittumaan pinta- tai pohjavedenottamon raakaveteen.

Jätevedenpumppaamoiden ja -puhdistamoiden tulviminen voi aiheuttaa pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan heikkenemisen, kun jätevedenpuhdistusprosessi häiriintyy.

Pirkanmaalla on tarkastelun mukaan tulvariskissä kaksi pintavedenottamoa (Tampereella ja Valkeakoskella) ja yhdeksän pohjavedenottamoa (Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Ruovedellä ja Ylöjärvellä). Joillakin tulvariskissä olevilla vedenottamoilla tulva ei ylettyisi aivan vedenottamokaivoille saakka. Rantaimeytymisen lisääntyminen eli pintaveden imeytyminen pohjaveteen saattaisi kuitenkin huonontaa niiden raakaveden laatua.  Tulvariskissä on Pirkanmaalla yhdeksän jätevedenpuhdistamoa (Ikaalisissa, Kangasalla, Pälkäneellä, Ruovedellä, Tampereella ja Valkeakoskella) sekä yli 250 jätevedenpumppaamoa.

Vesihuollon tulvariskitarkastelun tarkoituksena on antaa sekä vesihuollon toimijoille että pelastuslaitokselle tietoa, joka helpottaa varautumista tulvatilanteita varten.

– Tulvariskiasiat tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Tulvavahinkoja pystytään vähentämään merkittävästi suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulva-alueiden ulkopuolelle. Kuntien tulee huolehtia siitä, että tulvariskiasiat huomioidaan kuntien valmiussuunnittelussa, kertoo projektisuunnittelija Johanna Rinne Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän kokonaissadantaa ja nostavan vesistöjen keskivedenpintaa talvi- ja syysaikana. Rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Muuttuvassa ilmastossa tulvariskeihin varautuminen tulee yhä tärkeämmäksi. Pirkanmaalla on alettu kartoittaa ihmisen terveydelle, ympäristölle, infrastruktuurille ja omaisuudelle aiheutuvia tulvariskejä. Järvialtaiden tasaavan vaikutuksen vuoksi Pirkanmaan tulvariskit ovat valtakunnallisesti suhteutettuna melko vähäiset.

Tulvariskien hallinnassa pyritään siihen, että vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Pirkanmaan järvet ovat osa Kokemäenjoen valuma-aluetta, jonka alaosassa Pori ja Huittinen on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi.

– On mahdollista, että Poria ja Huittista uhkaavassa vakavassa tulvatilanteessa Pirkanmaan järviin joudutaan pidättämään vettä kokonaisvahinkojen pienentämiseksi. Tällaisten tilanteiden varalta on tärkeää tietää, minkälaisia vahinkoja vedenpinnan nousu aiheuttaa järvien rannoilla, ja millä vedenkorkeuksilla vahinkoja alkaa syntyä, Rinne kertoo.