Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia osaksi metsätaloutta

21.09.2015 Jarkko Narvanne

Valtakunnalliset metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestetään Kolilla 22.–23.9. Päivien teemana on metsät ja pienvedet, ja niiden tavoitteena on edistää valtioneuvoston elokuussa hyväksymän pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian huomioon ottamista metsätaloudessa.

Suomessa on paljon luonnon monimuotoisuuden, kalastuksen, matkailun ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita pienvesiä, puroja, noroja, lampia ja lähteitä. Pelkästään pienvirtavesien pituuden on arvioitu olevan yli 200 000 km.

Valtioneuvoston hyväksymän suojelu- ja kunnostusstrategian taustalla on huoli pienvesien heikentyneestä tilasta. Suuri osa pienvesistä rajautuu metsätalouskäytössä oleviin alueisiin, joten metsissä tehtävillä toimenpiteillä ja niiden ajankohdan valinnalla voidaan vaikuttaa hyvin paljon pienvesien laatuun.

Metsälaissa pienvesien lähiympäristöt on määritelty metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi, joiden ominaispiirteet tulee säilyttää. Pienvesien suojeluun ja kunnostamiseen sovellettavia toimintamalleja ovat luonnonmukaiset vesirakentamisen menetelmät, kustannustehokkaat vesiensuojelumenetelmät ja valuma-aluesuunnittelu. Valtion rahoittama metsätalouden vesistökuormitusverkko kerää ajantasaista perustietoa metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista vesistöihin. Tiedot ovat julkisesti saatavilla asiantuntijoiden ja kansalaisten käyttöön.

Keväällä hyväksyttyyn kestävän metsätalouden rahoituslakiin (Kemera-laki) sisältyy rahoitusmahdollisuuksia yksityismetsissä sijaitsevien pienvesien huomioimiseen ja kunnostamiseen. Valtiontalouden säästöt uhkaavat kuitenkin pienentää toimenpiteisiin käytettävissä olevaa rahoitusta.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Alavuden Saarijärven pinta lasketaan rantojen kunnostamiseksi

Seuraava

Kemijärven säännöstelyn kehittämistä seurataan kyselytutkimuksella

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS