Pitkä kuivuus näkyy Pirkanmaan järvien vedenkorkeuksissa – uhkana myös kaivojen kuivuminen

Pirkanmaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat olleet harvinaisen matalalla.  Järvien vedenkorkeuksien lasku on kesällä tavallista, mutta ennätyksellisen kuivan syksyn myötä saavutetaan pian ennätysalhaisia vedenkorkeuksia. Näillä näkymin vedenkorkeuksiin ei ole tulossa suuria muutoksia marraskuun aikana.

Alkukesän sateisuus piti Pirkanmaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia lähellä pitkänajan keskiarvoja, mutta pitkä kuivuusjakso on aiheuttanut maaperän kuivumista ja sitä myöten järvien vedenkorkeuksien laskun. Pahimmillaan ollaan yli 30 cm ajankohdan keskimääräisiä arvoja alempana (esim. Tarjannevesi, Ruovesi, Längelmävesi, Mallasvesi). Längelmävedellä ja Mallasvedellä vedenkorkeus on viimeisten 45 vuoden aikana vain ollut viisi kertaa tällä tasolla, vaikka Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta on poikkeuksellisesti rajoitettu vedenkorkeuden alenemisen estämiseksi.

– Maa on nyt erittäin kuiva ja yksittäiset sateet imeytyvät heti maaperään. Vain pitkäaikaiset sateet voivat saada vedenkorkeudet nousuun, kertoo vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Jos järvet jäätyvät nykytasolleen, voi alhainen vesitilavuus edistää happikatoa. Matalat järvet ja lahtialueet kärsivät pahimmin, mikä voi loppukeväästä ilmetä kalakuolemina. Hapen puute pohjanläheisillä alueilla lisää ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä ja siten lisää rehevöitymistä, kertoo erikoistutkija Ämer Bilaletdin.

Myös säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvoja alempana, vaikka juoksutukset ovat jääneet puoleen tavanomaisesta lokakuun juoksutuksesta. Näillä näkymin seuraavien viikkojen aikana säännösteltävien järvien vedenkorkeudet pysyttelevät nykytasoillaan.