Väitös: Hulevesien ympärivuotinen käsittely tarpeen
Kaupunkialueiden sade- ja sulamisvedet pitäisi puhdistaa ennen niiden purkamista muihin vesiin, tähän suositukseen päätyi Maija Taka väitöstutkimuksessaan. Tutkimuksessa seurattiin sadevesiviemäreihin valuvan veden laatua eri vuodenaikoina Itä-Pasilassa, Pihlajamäessä ja Veräjämäessä sekä toisaalta vedenlaadun alueellista vaihtelua Etelä-Suomen valuma-alueilla.
Viemäreiden kansia raotellut Taka löysi hirveän määrän sipsipusseja, auton rekisterikilpiä sekä muuta viemäriin kuulumatonta. Vesinäytteistä mitattiin hälyttävän korkeita pitoisuuksia ravinteita, suoloja sekä metalleja.
Yksi tutkimuspaikoista oli tiheästi rakennettu Itä-Pasila, jossa sade- ja sulamisvedet johdetaan suoraan viemäriverkostoon. Alueella on paljon asfalttia ja betonia. Kun sade piiskaa tällaisia kovia pintoja, ovat viemäriveden pitoisuudet erityiset korkeat.
— Vedessä on ravinteita kuten suoloja sekä kaliumia, ehkä betonista liuenneena sekä nitraattia sekä metalleja, Maija Taka kertoo.
Veden laatua säätelevien ympäristötekijöiden tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska aineet ovat peräisin monesta eri paikasta ja kulkeutumisreittejä on useita ja koko prosessi monimutkainen.
Tässä tutkimuksessa kokonaiskuva hahmottui aikaisempaa paremmin, koska vesinäytteitä otettiin ajallisesti kattavasti ja myös talvisaikaan.
Kenttätöissä uurastanutta Takaa ilahdutti paikallisten asukkaiden kiinnostus vesiä kohtaan. Vesinäytteiden ottajan kanssa tultiin juttelemaan. Hyviä kokemuksia onkin saatu talkoista, joilla purojen varsia on puhdistettu.
— Kaupunkivedet ovat tärkeä elementti luonnonläheisessä kaupunkikuvassa, ja niistä olisi tärkeää pitää huolta, sanoo Maija Taka.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vedenlaadun alueellista vaihtelua keräämällä vesinäytteitä eri puolilla Etelä-Suomen valuma-alueita, näytteenottopaikkoja oli noin 90.
Kaupungistuminen rasittaa virtaavia vesiä, taajamista löytyi korkeammat pitoisuudet kuin maaseudulta.
Valuma-alueiden veden laatu on tutkimustulosten mukaan riippuvainen maaperästä ja maanpeitteestä. Maaperän merkitys on tärkeämpi maaseudulla, kun taas taajamissa lähipurojen ja jokien veden laatua selitti pikemminkin maanpeite. Kaupunkialueilla läpäisemätön pinta aiheuttaa sateiden ulkopuolella kuivuusjaksoja, kun alueella ei muodostu tai purkaudu pohjavettä. Luonnontilaisilla alueilla pohjavesi ylläpitää purojen virtaamaa myös sateisten aikojen ulkopuolella.
Kesällä otetuissa näytteissä haitta-ainekuormat vaihtelivat vesimäärien mukaan. Rankkasateella huuhtoutui enemmän saasteita. Talvella vedenlaatu ei riippunut niinkään veden määrästä vaan siitä mitä saastelähteitä oli alueella.
Maija Taka aloitti vuoden vaihteessa tutkijana Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön laitoksella ja keskittyy jatkossa vesikysymyksiin globaalissa mittakaavassa.
FM Maija Taka väittelee 31.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Key drivers of stream water quality along an urban-rural transition – a watershed-scale perspective”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XV, Fabianinkatu 33. Tervetuloa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa e-thesis palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176908
