Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Digitaaliset tiedot ja niiden analysointi tukevat verkostosaneerausten kohdentamista

17.05.2020 Jarkko Narvanne

Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, DI Tuija Laakso. Väitöstilaisuus pidetään 5.6. klo 12 alkaen. Aiheena on Datalähtöinen verkosto-omaisuuden hallinta – painopisteenä viemäriverkostot.

Vastaväittäjänä toimii professori Zoran Kapelan, TU Delftistä, Alankomaista ja valvojana toimii professori Riku Vahala rakennetun ympäristön laitokselta Aalto-yliopistosta.

Väitöskirjan verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3853-7 Osallistuminen etäyhteydellä https://aalto.zoom.us/j/64138791244

Suomen vesihuoltoverkostot ikääntyvät, ja mittavia investointeja vaativaa, laajamittaista saneerausta tarvitaan pian kaikilla vesilaitoksilla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten verkostosaneerauksia voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä ja analysoimalla verkostoja ja niiden ympäristöä koskevia tietoja, voidaan tukea omaisuudenhallintaa. Tutkimuksessa arvioitiin putkitasolla vedenjakelu- ja viemäriverkoston häiriöiden seurauksia ja mallinnettiin viemäriverkoston putkien kuntoa ja verkoston tulevaa elinkaarta. Mallinnuksessa koneoppimisen menetelmät (satunnaismetsä ja random survival forest) tuottivat ennustetarkkuudeltaan vastaavia tai hieman parempia malleja kuin perinteiset tilastolliset menetelmät (logistinen regressio ja Weibull-regressio), mutta ero oli vähäinen. Sopivan menetelmän valintaan vaikuttavat lisäksi esimerkiksi mallinnuksen käyttötarkoitus ja saatavilla olevien lähtötietojen kattavuus.

Viemäreiden kuntoon vaikuttavia tekijöitä selvitettiin osittaisriippuvuuskuvaajien avulla. Menetelmän käyttö mahdollistaa selittäjien vaikutuksen arvioinnin. Tutkimuksen tuloksena selvisi myös, että elinkaarimallien käyttö edellyttää viemärikuvausten kohdentamista uudella tavalla; kohteita tulisi valita kuvauksiin satunnaisesti ja seurata näiden kohteiden kuntoa säännöllisesti, jotta putkien käyttöikää voidaan arvioida elinkaarimallien avulla.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Väitös: Arktisilla alueilla maaperän vedellä on suuri vaikutus kasvillisuuteen

Seuraava

Typpikuorma ja ravinteiden hyödyntäminen puhuttavat jätevedenpuhdistuksessa

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS