HELCOM pyytää lisätietoja kipsisakka-altaista
Itämeren suojelukomissio (Helsinki Commission, HELCOM) on todennut, että se tarvitsee Puolan lisäksi täydentäviä tietoja myös Ruotsilta ja Venäjältä Itämeren alueen lannoitetehtaista ja niiden kipsisakkakasoista. Komission jäsenvaltiot sopivat, että ne toimittavat puuttuvia tietoja mahdollisimman pian.
HELCOM käsitteli muun muassa lannoitetehtaiden ja niiden kipsisakkakasojen päästöjä koskevaa raporttia Helsingissä järjestetyssä kokouksessa. Itämeren valtiot kattava raportti laadittiin komission aloitteesta sen jälkeen, kun Venäjän Kingiseppissä sijaitsevan lannoitetehtaan kipsivuori osoittautui merkittäväksi päästölähteeksi komission vetämässä tutkimushankkeessa.
Ympäristöministeri Ville Niinistö on jo sopinut Puolan ympäristöministerin kanssa, että Gdanskissa ja Policessa käynnistetään pikaisesti – mahdollisesti jo ensi viikolla – Suomen ja Puolan yhteisen tutkimusryhmän työ kipsikasojen fosforipäästöjen selvittämiseksi. Puola päättää jatkotoimista mittaustulosten perusteella. ”Yhteistyö maidemme välillä on sujunut hyvin, ja Puolalla on valmiudet ja tahto nopeisiin toimiin, mikäli mittaukset antavat siihen aihetta”, ministeri Niinistö kertoo.
HELCOM totesi, että sillä on osittain puutteelliset tiedot niin Ruotsin Landskronan kuin Venäjän Kingiseppin päästölähteistä. Komissio pyytää tietoja pikaisesti, jotta lannoitetehtaita koskeva raportti voidaan julkaista. Jäsenvaltiot korostivat myös ympäristön tilan seurannan merkitystä potentiaalisissa ongelmakohteissa.
”Luotettavat ja keskenään vertailukelpoiset mittaustulokset ovat äärimmäisen tärkeitä Itämeren suojelukomission työn ja uskottavuuden kannalta”, ministeri Niinistö sanoo.
”Itämeren suojelun eteen tarvitaan vielä paljon lisätoimia, jotta meren hyvä tila saavutetaan. Silti ongelmakohteiden ratkaisu ja paremmat puhdistuskäytännöt ovat jo parantaneet merkittävästi etenkin Suomenlahden tilaa viime vuosina”, Niinistö kertoo.
