Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia seurataan Uudenmaan jokivesistöissä

Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia seurataan jälleen tänä kesänä Uudenmaan joissa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti seurannan kesäkuun alussa ja ottaa näytteitä lokakuulle saakka.

Seurannassa ovat tänä vuonna mukana Pikkalanjoki, Ingarskilanjoki, Kirkkojoki, Inkoonjoki, Vanjoki sekä Vihti- eli Olkkalanjoki läntiseltä Uudeltamaalta. Kasvinsuojeluaineiden määriä ei näistä joista ole aiemmin tutkittu.

Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesien tilaa ja laatua vesinäytteiden avulla. Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksia on seurattu säännöllisesti vuodesta 2007 lähtien. Näytteitä on otettu tähän mennessä mm. Vantaan- ja Porvoonjoesta, Lepsämänjoesta, Taasianjoesta, Sipoonjoesta, Koskenkylänjoesta ja Mustijoesta. Kaikissa aiemmin tutkituissa jokivesistöissä on havaittu useita kasvinsuojeluaineita kesän mittaan. Yleisesti käytettyjä kasvinsuojeluaineita, esimerkiksi metyylikloorifenoksietikkahappoa (MCPA), on havaittu usein myös vesistöissä. Aineiden pitoisuudet ovat kuitenkin olleet pieniä.

Eniten erilaisia kasvinsuojeluaineita on vesistöissä yleensä keskikesällä. Myös pitoisuudet ovat tällöin usein suurimmillaan. Esimerkiksi Mustijoessa havaittiin heinäkuussa 2012 otetussa näytteessä yhteensä 19 eri kasvinsuojeluainetta. ”Kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia vesistöissä ei tarkasti tunneta. On kuitenkin huolestuttavaa, että aineita on vesistöissä eniten juuri silloin, kun vesistöjen virtaamat ovat pienimmillään”, sanoo ylitarkastaja Jaana Marttila Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien seuranta toteutetaan Uudenmaan ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä osana laajempaa haitallisten aineiden seurantaa. Tuloksia käytetään vesien kemiallisen tilan luokittelussa, joka on parhaillaan käynnissä. Seurannan avulla saadaan tietoa haitallisten aineiden määristä vesistöissä sekä kulkeutumisesta luonnossa. Jokien kautta ympäristölle haitallisia aineita kulkeutuu Itämereen saakka.