Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Nikkelipäästön vaikutukset vesieliöstölle täsmentyneet

15.8.2014 by Jarkko Narvanne

Sukellustutkimuksista saatujen ennakkotietojen perusteella Kokemäenjoen nikkelipäästö vaikutti simpukkalajeihin eri tavalla. Vähiten tuntui kärsineen sysijokisimpukka ja eniten pikkujärvisimpukka.

Soukkojokisimpukka ja vuollejokisimpukka näyttäisivät kärsineen päästöstä suunnilleen yhtä paljon. Ennakkotietojen mukaan aiemmin esitetty alustava arvio siitä, kuinka suuri osa vuollejokisimpukkakannasta on tuhoutunut (10 – 20 %), on oikeaa suuruusluokkaa. Simpukoiden kuolleisuus on patoaltaan alapuolisella jokiosuudella sekä patoaltaassa selvästi korkeampi kuin verrokkialueella, patoaltaan yläpuolella. Tutkimukset on tehty Harjavallan patoaltaalta merelle saakka.

Simpukat eivät ole jakautuneet tasaisesti koko jokipituudelle, vaan niiden esiintymiseen vaikuttavat monet ympäristötekijät. Tutkimusaineisto on joen kokoon nähden pieni. Tutkimusraportin valmistuttua arvioidaan, onko simpukkavahingoista saatu tieto riittävää, vai tarvitaanko vielä jatkotutkimuksia. Raportin odotetaan valmistuvan ensi viikolla.

Muiden lajien kuolleita kaloja ei ole juurikaan havaittu. Hapenpuute ei ole ollut kalakuoleman syynä, sillä happitilanne joessa on ollut ELY-keskuksen mittausten mukaan normaali. Teollisuuspäästöistä aiheutunut aineenvaihdunnan häiriintyminen näyttää todennäköisimmältä syyltä tässä vaiheessa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    Vesiepidemiat vähentyneet Suomessa – suurin riski kesäkuukausina
    Arviointi maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta on julkaistu
    Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella (Keski-Pohjanmaa)
    Elämäntyöpalkinto Raija Auralle ja vuoden vesistökunnostaja -palkinto 2026 Veijo Hämäläiselle
    Lapin elinvoimakeskus kunnostaa tänä vuonna kolmea virtavettä

Post navigation

Edellinen

Ruokavalion muutos saattaa ratkaista vesipulan

Seuraava

Innovaatiokilpailussa etsitään uusia hulevesiratkaisuja

VT2602_WEB-1
VT2602_WEB-1
previous arrow
next arrow

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

YT27 banneri 300x450px
kaivopaivat-2026-300x450
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS