Infrayrittäjät: Tilaajaosaaminen säästää rahaa
Toimintatapojen kehittäminen infrahankinnoissa toisi säästön, jolla helpotettaisiin merkittävästi infran korjausvajeongelmaa, uskovat yksityiset urakoitsijat.
Suomessa tarvitaan kykyä tunnistaa arjen hyvinvoinnin ja yritysten menestyksen kannalta tärkeimmät kohteet julkisille infrarahoille. Poukkoilevan budjettipolitiikan sijaan päätöksenteko kaipaa yli puoluerajojen yhtä suuntaa, joka pidetään seuraavat 10–20 vuotta.
Tärkeää on myös inframäärärahojen nykyistä tehokkaampi käyttö. Ratkaisijoita ovat työn tilaajat kunnissa ja Liikennevirastossa. Jotta rahat kohdentuisivat infran rakentamisessa ja ylläpidossa tuottavasti ja tehokkaasti, julkisia hankintamenettelyjä on arvioitava kriittisesti, todettiin INFRA ry:n 60-vuotisliittopäivillä Helsingissä.
Infraa ovat esimerkiksi väylät, tunnelit ja terminaalit. Heikko tilaajaosaaminen aiheuttaa infran rakentamisessa ja ylläpidossa paljon turhia lisäkustannuksia.
Etenkin hätäisesti ja halvalla teetetyt suunnitelmat aiheuttavat nykyrakentamisessa aikatauluongelmia. Suunnitelmissa voi olla virheitä ja puutteita, joiden selvittäminen viivästyttää hankkeita jopa kuukausilla ja aiheuttaa lisä- ja muutostöitä. Sähläyksen maksajia ovat veronmaksajat, ja jo entuudestaan niukka julkinen talous on kovilla.
”Tilaajan oma perusosaaminen on nyt pakko saada kuntoon. Tilaajan vastuuta ei voi ulkoistaa konsultille. Silloin ulkoistetaan veronmaksajien rahojen käyttö. Kehittämällä toimintatapoja hankinnoissa saavutetaan säästö, jolla voidaan merkittävästi helpottaa esimerkiksi infran korjausvajeongelmaa”, Lemminkäisen infrajohtaja ja INFRAn puheenjohtaja Harri Kailasalo sanoo.
Valtion Liikennevirasto kehittää jo hankintamenettelyjään. Se on ottanut alan yksityiset urakoitsijatkin mukaan kehittämiseen, mikä on avannut uusia näköaloja.
”Vastaavaa avausta toivomme myös kuntasektorilta. Yrityksissä on yhteen laskettuna tuhansien vuosien käytännön kokemus siitä, miten infraa rakennetaan ja hoidetaan taloudellisesti. Myös materiaalihukkaa ja aikaa säästävän koneohjauksen ja automaation käyttö yleistyy yrityksissä jatkuvasti”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.
Yksityiset yritykset tekevät esimerkiksi kuntainfran hoidosta vain 25 prosenttia, vaikka moni selvitys osoittaa niiden pääsevän kunnan tuotanto-organisaatiota taloudellisempaan lopputulokseen.
