Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Talvivaaran alapuolisten vesien tila pääosin ennallaan

16.10.2014 Jarkko Narvanne

Talvivaaran alapuolisten vesien tila on tarkkailutulosten perusteella pysynyt kesän ja syksyn 2014 aikana pääosin ennallaan. Marraskuun 2012 kipsisakka-allasonnettomuudesta peräisin olevat metallit ovat edelleen lähimpien vesistöjen, Kalliojärven, Kivijärven ja Salmisen, pohjien läheisissä vesikerroksissa.

Metallipitoisuudet ovat näissä vesistöissä eliöstölle haitallisella tasolla. Metallien pitoisuudet pienenevät, kun etäisyys kaivosalueeseen kasvaa.

Talvivaaran kaivosalueen läheisten järvien veden kerrostuneisuus ei ole juuri purkautunut kevät- ja syyskierroissa. Kerrostuminen johtuu kaivosalueelta ulos juoksutetuista suolapitoisista vesistä. Suolojen eli sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat edelleen korkeita kaivosalueen lähimmissä vesissä eli pohjoisen suunnassa Salmisessa ja Kalliojärvessä. Kolmisopessa sulfaattipitoisuus on laskenut, mutta sen alapuolisessa Jormasjärvessä noussut.

Etelän suunnalla Kivijärvessä sulfaattipitoisuus on myös ollut korkea, mutta hienoisessa laskussa. Kivijoessa sulfaattia oli kesällä ja syksyllä enää puolet viimesyksyisestä tilanteesta. Laakajärvessä sulfaattipitoisuudet olivat korkeammat kuin viime ja edellisvuonna vastaavaan aikaan. Poikkeuksena oli vain järven pohjoisosan syvänne, jossa alusveden sulfaattipitoisuus oli kahteen edeltävään kesään verrattuna keskimääräistä tasoa.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt Kainuun ELY-keskuksen toimeksiannosta talliumin, uraanin ja harvinaisten maametallien esiintymistä Talvivaaran lähivesistöissä syyskuussa 2014. Selvityksessä on kahdeksan lähivesistön lisäksi mukana viisi sellaista lähialueen vesistöä, jonne kaivostoimilla ei ole vaikutusta.

GTK:n tutkimuksessa Talvivaaran kaivoksen lähimmissä alapuolisissa vesistöissä havaittiin tutkittujen alkuaineiden lievästi suurempia pitoisuuksia verrattuna selvityksen tausta-alueen vesistöihin. Pitoisuudet vähenivät nopeasti, kun etäisyys kaivosalueeseen kasvoi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki vesistä mitatut ainepitoisuudet olivat hyvin pieniä, eikä pitoisuustasoista tiedetä olevan haittaa ihmisille tai eliöstölle. GTK:n raportti julkaistaan kokonaisuudessaan marraskuussa.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Mahdollisuudet vapaaehtoiseen soidensuojeluun selvitetään

Seuraava

Yhdeksän koskea kunnostettiin Lestijoen alaosalla

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS