Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Suojavyöhykkeet kiinnostavat viljelijöitä Uudellamaalla

20.04.2015 Jarkko Narvanne

Rantapeltojen suojavyöhykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelijöitä. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä aiemmin byrokraattisena pidetty suojavyöhykkeiden perustaminen on nyt nimittäin helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.

Vesien tilan parantaminen on viljelijöille aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa. Mutta suojavyöhykkeet on kuitenkin niitettävä vuosittain ja heinä korjattava pois vyöhykkeeltä. Heinää kertyy melkoisia määriä ja sen käyttö kannattaa miettiä etukäteen. Suojavyöhykenurmen voi syöttää esimerkiksi emolehmille ja hevosille tai levittää muille pelloille maanparannusaineeksi. Heinän voi myös kompostoida kompostointilaatalla, laakasiilossa tai lantalassa. Pelloille heinää ei saa kompostoida ravinteiden huuhtoutumisriskin takia. Lisätietoa suojavyöhykkeiden perustamisesta uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä

<http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150410_suojavyohykkeet.html>

Uudenmaan alueen yleissuunnitelmista laaditaan tänä vuonna ELY-keskuksessa yhteenveto. Suojavyöhykkeiden tarvetta selvitetään lisäksi sellaisilla alueilla, joissa ei syystä tai toisesta ole aiemmin kartoitusta tehty. Tavoitteena on myös, että viljelijöille tarjolla olevan ympäristöneuvonnan käyttöön saataisiin yleissuunnitelmien kohdetietoja mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa.

Yleissuunnitelmista on viime vuosina tiedotettu kaikille suunnittelualueiden viljelijöille, ja heille on myös postitettu valmiit suunnitelmat. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistui Siuntionjoen yleissuunnitelma <http://www.doria.fi/handle/10024/103018> yhteistyössä alueen viljelijöiden ja maaseutu- ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Ympäristöhallinnossa on laadittu suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö ja usein myös kunnat ovat rahoittaneet suunnitelmat. Ajatuksena on ollut, että ne kannustaisivat viljelijöitä vapaaehtoiseen vesien- ja luonnonhoitoon ja kohdentaisivat toimenpiteitä vaikuttavimmille alueille.

Yleissuunnitelmat kannattaa nyt uuden maaseutuohjelman alkamisvaiheessa etsiä kaapeista, netistä tai kysellä kuntien tai aluehallinnon väeltä.  Uusia suojavyöhykkeitä kannattaa perustaa suunnitelmissa suositelluille pelloille ja vanhat sopimukset kannattaa uusia merkkaamalla tukihakemuslomakkeelle rasti ympäristönurmi kohtaan sekä merkkaamalla kasvulohkolomakkeelle kasviksi suojavyöhykenurmi.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne
    Viimeisimmät artikkelit
    HSY:n jätevedenpuhdistuksen tulokset olivat ennätystasolla vuonna 2025
    Maailman vesipäivää vietetään 22.3. – HSY juhlii nuorten vesiaiheisilla retkillä ja oppitunneilla
    Paikallisten kalastajien tieto täsmensi ennusteita kuhan kutualueista
    Maailman vesipäivä 2026 keskittyy veden rooliin sukupuolten tasa-arvossa
    Vesihuoltolaitosten kuntapäättäjäviestintään tueksi esitysmateriaali

Post navigation

Edellinen

Talvivaaran poikkeustilanteen ympäristövaikutus mallinnettiin

Seuraava

Talvivaaran estettävä bioliuoskierron ylitulviminen

Lähetä artikkeliehdotus Vesitalous-lehteen

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

YT27 banneri 300x450px
kansi
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS