Rantapeltojen suojavyöhykkeet puhuttavat parhaillaan monia viljelijöitä. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä aiemmin byrokraattisena pidetty suojavyöhykkeiden perustaminen on nyt nimittäin helppoa: ruksi oikeaan paikkaan.
Vesien tilan parantaminen on viljelijöille aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa. Mutta suojavyöhykkeet on kuitenkin niitettävä vuosittain ja heinä korjattava pois vyöhykkeeltä. Heinää kertyy melkoisia määriä ja sen käyttö kannattaa miettiä etukäteen. Suojavyöhykenurmen voi syöttää esimerkiksi emolehmille ja hevosille tai levittää muille pelloille maanparannusaineeksi. Heinän voi myös kompostoida kompostointilaatalla, laakasiilossa tai lantalassa. Pelloille heinää ei saa kompostoida ravinteiden huuhtoutumisriskin takia. Lisätietoa suojavyöhykkeiden perustamisesta uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä
<http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/150410_suojavyohykkeet.html>
Uudenmaan alueen yleissuunnitelmista laaditaan tänä vuonna ELY-keskuksessa yhteenveto. Suojavyöhykkeiden tarvetta selvitetään lisäksi sellaisilla alueilla, joissa ei syystä tai toisesta ole aiemmin kartoitusta tehty. Tavoitteena on myös, että viljelijöille tarjolla olevan ympäristöneuvonnan käyttöön saataisiin yleissuunnitelmien kohdetietoja mahdollisimman helppokäyttöisessä muodossa.
Yleissuunnitelmista on viime vuosina tiedotettu kaikille suunnittelualueiden viljelijöille, ja heille on myös postitettu valmiit suunnitelmat. Esimerkiksi viime vuoden lopulla valmistui Siuntionjoen yleissuunnitelma <http://www.doria.fi/handle/10024/103018> yhteistyössä alueen viljelijöiden ja maaseutu- ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Ympäristöhallinnossa on laadittu suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmia jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Maa- ja metsätalousministeriö ja usein myös kunnat ovat rahoittaneet suunnitelmat. Ajatuksena on ollut, että ne kannustaisivat viljelijöitä vapaaehtoiseen vesien- ja luonnonhoitoon ja kohdentaisivat toimenpiteitä vaikuttavimmille alueille.
Yleissuunnitelmat kannattaa nyt uuden maaseutuohjelman alkamisvaiheessa etsiä kaapeista, netistä tai kysellä kuntien tai aluehallinnon väeltä. Uusia suojavyöhykkeitä kannattaa perustaa suunnitelmissa suositelluille pelloille ja vanhat sopimukset kannattaa uusia merkkaamalla tukihakemuslomakkeelle rasti ympäristönurmi kohtaan sekä merkkaamalla kasvulohkolomakkeelle kasviksi suojavyöhykenurmi.