Skip to content
VESITALOUS
  • Etusivu
  • Vesitalous
    • Artikkelit
    • Lehtiarkisto
    • Ohjeita Vesitalous-lehden kirjoittajille
    • Tilaa Vesitalous-lehti
    • Osoitteenmuutos
    • Palaute
    • Yhteystiedot
  • Lehtiarkisto
  • Uutiskirje
  • Mediakortti
  • Liikehakemisto
  • Yhteystiedot

Maanomistajien suhtautuminen soidensuojeluun Pohjois-Karjalassa erityisen myönteistä

22.05.2015 Jarkko Narvanne

Soidensuojelun täydentämistä koskevaan kyselyyn vastasi Pohjois-Karjalassa 44 prosenttia ELY-keskuksen kirjeen saaneista lähes 450 maanomistajasta. Myönteisyys suojelua kohtaan oli maakunnassa valtakunnallisestikin katsoen korkealla.

Kysely kohdennettiin maanomistajille, joiden kiinteistöön sisältyy luonnonarvoiltaan valtakunnallisesti arvokasta suota Pohjois-Karjalassa. Kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti olevansa valmis harkitsemaan suojelua käypää korvausta vastaan omalla kiinteistöllään. Vain alle neljännes suhtautui asiaan kielteisesti.

Suojelukeinoista kysyttäessä Pohjois-Karjalassa peräti 76 % vastaajista oli kiinnostunut neuvottelemaan yksityisestä suojelualueesta ja luonnonsuojelukaupasta tai maan vaihdosta valtion kiinteistöön. Valtakunnallisesti tarkasteltuna vastaava valmius suojelun toteuttamiseen ilmaistiin noin puolessa ELY-keskusten saamista vastuksista. Neljäsosassa Pohjois-Karjalan vastauksista ja kolmasosassa koko maan vastauksista kannatettiin suojelua maanomistajan omalla päätöksellä ja omin keinoin, osin päällekkäisenä edellisten suojelukeinojen kanssa.

Maanomistajia pyydettiin kyselyssä myös nimeämään oman suonsa tärkein käyttötarkoitus. Pohjois-Karjalassa puolet vastaajista ilmoitti suon pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi monikäytön, mihin kuuluu niin metsätalous kuin marjastus, metsästys ja muu virkistyskäyttö.  Metsätalouden suon pääkäyttömuodoksi ilmoitti reilu viidennes ja virkistyskäytön lähes neljännes vastaajista. Merkittävä osa maanomistajista piti tärkeänä metsästysoikeuden säilyttämistä suojelualueilla. Yksityisillä suojelualueilla metsästys onkin yleensä mahdollista maanomistajan niin halutessa.

ELY-keskus on jo saanut yhteydenottoja ja neuvottelupyyntöjä suojelun käynnistämiseksi. Soidensuojelun täydennyksen valmistelun ollessa vielä kesken neuvotteluja voidaan tässä vaiheessa käynnistää lähinnä rehevillä puustoisilla suokohteilla vapaaehtoisen metsiensuojelun toimintaohjelman (METSO) puitteissa.

Soidensuojelun täydentämistä koskevat ehdotukset käsitellään valtioneuvostossa syksyllä 2015. Soidensuojelutyöryhmä ottaa esityksen valmistelussa huomioon soiden vapaaehtoiset suojelukeinot ja maanomistajakyselystä saadut tulokset.

  • Jarkko Narvanne
    Jarkko Narvanne

    Viimeisimmät artikkelit
    Hydrology LIFE -hanke – Veden palauttaminen Suomen kosteikoille
    Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 -ohjelma
    Uudistettu vesihuoltolaki
    ACWA LIFE – esittelyssä Suomen vesien tilan parantamiseen tähtäävä hanke
    Vesi.fi – Täsmätietoa vesihuollosta

Post navigation

Edellinen

Tulvavedet ovat kääntyneet laskuun Lapissa

Seuraava

VVY:n 50-vuotisjuhlastipendi diplomi-insinööri Mika Kuroselle

Kirjoittajakutsu vesiosaamisen urapolut

kansi
liikehak_400px
previous arrow
next arrow

juomavesi KALAVESIENHOITO kemikaali KIERTOTALOUS KOULUTUS LAKI LUONTO POHJAVESI PUMPPAAMOT päästö SALAOJAYHDISTYS TALOUSVESI TAPAHTUMA terveys turun yliopisto TUTKIMUS VERKOSTOT vesiensuojelu VESIHUOLTO VESITALOUS VIESTINTÄ VÄITÖS yhdyskuntajätevesidirektiivi YMPÄRISTÖ

Linkit

  • Järviwiki
  • Merivedenkorkeus
  • Sadevaroitukset: 3 vrk:n ennuste
  • Tulvakeskus

Vesitalous -lehti
Ympäristöviestintä YVT Oy
Annankatu 29 A 18, 00100 HELSINKI
puh. (09) 694 0622
vesitalous@vesitalous.fi

Julkaisija kannustaa käyttämään Vesitalous-lehteä opetuksessa.

Jos toimit opettajana korkeakoulussa ja haluat käyttöösi tietyn lehden tai artikkelin, ota yhteyttä: päätoimittaja minna.maasilta (a) mvtt.fi

© 2025 VESITALOUS