Päijänne-Vesanka -koskireitin kunnostus etenee
Luoteis-Päijänteen merkittävimmän vesireitin kunnostus etenee. Vesangan koskireitin kunnostussuunnitelma on valmistunut. Keski-Suomen ELY-keskus on vastannut suunnittelusta ja Pohjois-Savon ELY-keskus kalatalousviranomaisena hankkeen jatkovaiheista.
Kunnostussuunnittelualue on noin 16 km pitkä ja ulottuu Vähä-Vesankajärvestä Muuratjärveen. Koskien suuri lukumäärä, huomattava tuotantopinta-ala ja sijainti Jyväskylän läheisyydessä tekevät kohteesta merkittävän. Kunnostettavia koskia on kaikkiaan 13, niiden yhteispituus 3,8 km ja kokonaistuotantoala 3,5 ha. Pääosa kohdealueesta kuuluu Jyväskylään, osa Muurameen. Kunnostussuunnitelma sisältää kunnostustoimien koskikohtaiset periaateratkaisut. Ne on ryhmitelty perustoimenpiteisiin (suojakiveys, lisääntymisalueet, vesitys) ja erityistoimenpiteisiin (poikasuomat, eroosiosuojaukset, kasvillisuuden käsittely, jäteaineksen poisto jne.). Ratkaisujen lähtökohtana ovat kyseisten virtavesityyppien luontaiset ominaisuudet. Jo nyt käytettyjen arvotustekijöiden perusteella Vesangan koskialueiden kunnostuksella on mahdollista moninkertaistaa hankealueen luonnon- ja kalataloudelliset sekä maisemalliset ja virkistykselliset hyödyt.
Pääasiassa uitto, vesilaitokset, kuivatukset, liikenne ja maatalous ovat muuttaneet hankealueen virtavesiluontoa. Muutostoimien seurauksena uoman vesitilavuus on pienentynyt, umpeenkasvu kiihtynyt, arvokalojen tuotanto romahtanut ja jokisuut liettyneet. Elinympäristöjen yksipuolistuminen on johtanut maisemavaurioihin, eroosio-ongelmiin sekä virtavesilajiston monimuotoisuuden merkittävään vähenemiseen.
Vesangan koskireitin kunnostushanke on osa laajempaa kunnostuskokonaisuutta. Sen ensimmäinen vaihe toteutettiin jo 1980–90-lukujen vaihteessa, jolloin Muuratjoki kunnostettiin, siinä olleet kaksi vesilaitospatoa purettiin ja Alakoskeen rakennettiin maamme ensimmäinen denil-tyypin kalatie. Tämän jälkeen Päijänteen vaellustaimenella on ollut mahdollisuus vaeltaa Saukkolanjoen (Myllyjoen) pohjapadolle saakka, muttei sen ylemmäksi. Tavoite kuitenkin on, että kyseinen pohjapato korvataan Kuusjärven luusuan rakennettavalla luonnonmukaisella kynnysrakenteella. Toimenpiteen jälkeen vanha pato voitaisiin poistaa ja alkuperäinen jatkumo avata Siekkilänkoskeen saakka.
Kunnostussuunnitelman esittelyn jälkeen siihen tehdään tarvittavat muutokset ja se lähetetään luvanhakua varten aluehallintoviraston lupakäsittelyyn. Viimeistään tässä vaiheessa aloitetaan myös neuvottelut hankkeen rahoituksesta. Uomakunnostustoimenpiteiden toteutuskustannuksiksi on arvioitu noin 135 000 euroa. Lukuun ei sisälly Saukkolan pohjapadon poistamisesta ja uudelleen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Lupa- ja rahoituskysymysten ratkettua rannan- ja vesialueen omistajien kanssa sovitaan toteutuksen yksityiskohdista ennen varsinaista kunnostustyötä.
